14.12.2011

Matkalla Johannislundin lasitehtaalla (1910)



Matkan warrelta.
  Jätettyäni Perttelin sen kaikkine walo- ja warjopuolineen saawuin sitten Kiikalaan, Pirilän kylään. Siellä olikin lumisesta säästä huolimatta kohtalaisesti wäkeä koolla; samoin toisessakin paikassa, Rekijoen kulmalla. Siellä oliwat puoluetowerit erehtyneet kokouspäiwän suhteen siten, että oliwat ensin ilmoittaneet päiwää aikasemmin kuin olisi pitänyt: Erehdys oli tosin huomattu ja korjattu, eikä se kai mitään haittaa itse asiassa wäentuloon tehnyt.
  Sunnuntaina 4 pnä olin Johanneslundin lasitehtaalla. Se oli minulle kokonaan tuntematon paikkakunta ja kai se sitä on monelle muullekin. Oli siellä sentään itsetietoisia puoluetowereita, joskin lukumäärältään wähäsen. Puoluetoiminta on sentään wireessä, joskin yhdistys on heikonlaisesti toiminut.
   Pistäysin maanantain aamulla ennen lähtöäni tehtaassakin. Puolihämärään, ulkoapäin ladon näköiseen rakennukseen astuttuani, muistui mieleeni kaikki ne lapsena näkemäni kuwat, siitä ijankaikkisesta tulikiwijärwestä, jossa sarwipäät syntisiä tulisilla hangoilla kohentelewat. Kumpiakohan nuo nyt owat, kiusaajia wai kiusattawia? Olkoon kumpia tahansa, mutta kiire waan näyttää olewan. Puoliwäliin toistakymmentä miestä siellä tulipallojen kanssa hosui kuin suden pesän owella ja nopeaan siinä tulipallot monenlaisiksi pulloiksi muodostuiwat. Tuota katsellessa muistui eläwästi mieleen Rydbergin Grottelaulu. Hehkuwien uunien aukkojen suulla kuihtuneet miehet työskenteliwät kuin wainolaisen ahdistamana. Ja kaikki oli surkastuneen, sairaaloisen ilmeen leimaamaa joukkoa, joka ulkonäöltään osotti, että eiwät olleet ne miehet elämän päiwän puolella lojuilleet, waan warjopuolien komeroissa Grottemyllyä pyöritelleet.
  Samassa tehtaassa työskentelee apulaisina joukko lapsia, niin pieniä, että sellaisille herrasperheissä wielä tuttia annetaan; ja kuitenkin saawat nuo lapsukaiset kestää yhtä pitkän työpäiwän rasituksen kuin täysi-ikäisetkin. Noiden lapsien palkka ei liioin tuntunut heitä lihottawan, siksi pieni se on.
  Katsellessani noita kalpeita, surkastuneita lapsia, muistui niin eläwästi suomettarelaisen, kaswatusopin professori Soinisen puhe eduskunnan suuressa waliokunnassa wuoden 1900 lopulla, työwäensuojeluslakeja käsitellessä. Kun silloin sosialistit waatiwat lasten ikärajan korottamista korkemmalle kuin mitä porwarit myönsiwät, wastusti Soininen korotusta selittäen, että lasten siweellisyyden säilyttämiseksi on wälttämätöntä ajaa ne nuorena työhön. Kyllä tuo siweellisyys, jota lapsille työllä rääkkäyksen muodossa opetetaan, on kaikkien muiden kuin porwarillisten kaswatusopin professorin mielestä -- siweetöntä. Tällä samaisella istuntokaudella nuorsuomalasiten Jonas, monen monet kerrat suurella paatoksella pauhasi, miten juuri lasitehtaat menewät wararikkoon, jos ei lapsia saa jo 12 wuoden wanhasta kiusata noissa laitoksissa. Ikänsä puolesta ei Jonas herra ole mikään lapsi, mutta kyllä minä toiwoisin, että hänet wieläkin pantaisiin 21 markan kuukausipalkalla tuollaisen apulaispojan tehtäwiin. Silloin luullakseni hänen ei tarwitsisi terweytensä takia ulkomaan matkoja tehdä ja mahdollisesti oppisi (jos hän yleensä enään woi mitään oppia) silloin, käytännössä kokeiltuaan, miten raakoja hänen harrastuksensa owat.
  Lasitehtaissa lapsien työskentelyä on puollettu sillä perusteella, että se on niiden opin kannalta wälttämätöntä. Kuitenkin huomaa jo heti ensi silmäyksellä, että ei milloinkaan kaikki, eikä läheskään kaikki lapset jotka lasitehtaissa työskentelewät, woi tulla tilaisuuteen päästä koko laitoksen hommiin, puhumattakaan sen ammattitaitoa kysywiin tehtäwiin, joten se on pelkkä walheellinen weruke. Suuri osa noista lapsista saa wanhemmaksi tultuaan lähteä muille markkinoille leipäänsä etsimään ja nekin jotka ammattityöhön tehtaalle pääsewät, oppiwat sen wallan hywästi eli yhtä hywästi waikka jonkun wuoden wanhempanakin toimeensa ryhtywät. Mutta porwareillamme onkin kysymyksessä liikewoittonsa, eikä lapsien terweys.
  Yöwalwonta lasitehtaissa, onkin noille lapsille turmiollista ja niiden wastaiselle sekä fyysilliselle että henkiselle kehitykselle mitä haitallisinta.
  Matkani kulki sitten Suomusjärwelle ja sinne Kiikalan metsäisen erämaan keskelle jäi pyörimään Grottemylly. Tulipallot jäähtyiwät. Satujen haamujen lailla hyöriwät kuihtuneet miehet tulimeren aukoilla. Lasi ja raudat narskuiwat ja sulkiessani owen lähtiessäni, tuntui kuin olisi wuoreen wangittu jättiläinen perässäni hampaitaan kiristellyt.
[matkaraportti jatkuu Suomusjärveltä]
Asarius    


Puhelinjohto Johannislundiin (1910)



  -- Telefoonit.  Suomusjärwen puhelinosuuskunta i.l. on anonut lupaa rakentaa ja ylläpitää puhelinjohdon Salon kauppalasta Muurlan kappelin ja Suomusjärwen pitäjän kautta Sammatin kappeliin sekä tältä päälinjalta siwujohdot Kurkelan kylään Kiskon pitäjässä, Johanneslehdon lasitehtaalle Kiikalan pitäjässä samoin kuin mainitun pitäjän Yltäkylän ja Pirilän kyliin sekä Suomusjärwen pitäjään.



Ilmoitus - A. Juselius (1905)





SDP:n vaalityötä Kiikalassa 2 (1906)

Sosialisti 09.12.1906

  Yllytysmatkoiltani.

  Kiikalassa oli marrask. 14 p:nä kokous Kärkelän äänestysalueella. Täällä peruutettiin sosialidemokratinen aluejärjestö ja walittiin aluetoimikunta. 15 p:nä pidettiin kokous Kirkonkylässä kirkon wartija Fallströmin tuwassa. Tässä kokouksessa kääntyi useita sieluja sosialidemokratiksi. Toweri Fallströmistä en malta olla mainitsematta, että hän, waikka on jo lähes 70 wuotias ja kuuluu papilliseen sukuun -- hänen sukulaisiaan on useita pappina, tuomiorowastina y. m. -- on siltä reipas ja toimiwa sosialidemokrati. Kysymykseeni, eikö hänen läheisin esimiehensä, Kiikalan kirkkoherra, toru häntä puoluetoimintansa wuoksi, wastasihän, ettei se kirkkoherra puutu koskaan puolueasioihin. Jos paikkakunnalla olisi sosialidemokratinen nuorisoliitto, liittyisi pappilan nuori herraswäki luultawasti siihen; oliwat kesällä aikomuksessa liittyä jo siihen wanhain työwäenyhdistykseenkin, waan eräs silloin Kiikalassa ollut Forssalainen sosialisti sai heidät siitä peräytymään, selittämällä julkisessa puheessaan, että pappien pojat kouluaikoinaan eleiliwät niin epäsiweellisesti, ettei siihen säätyyn kuuluwain sowi liittyä työwäenyhdistykseen. Puhuja parka ei liene tiennyt sosialidemokratiasta edes sitä, että se ottaa ihmiset semmoisenaan, asettamatta heille personallisia enkelisyyswaatimuksia, puhumattakaan siitä, että hylkisi toisia toisten elintapojen tähden. Sosialidemokratian woittokulku ei tosin kaipaa herraskaisen koulunuorison myötäwaikutusta, mutta wäärin on kieltää osanotto niiltä, jotka sitä haluawat, ensinkään sillä perusteella, ettei sen nuorison elämä ole yleensä sopisoinnussa siweellisten elämän waatimusten kanssa. Kiikalan työwaenyhdistys on niin luokkatietoisista jäsenistä kokoonsaatu, ettei, pappilan poikain ja tyttärien mukana oliemisesta olisi mitään wahingon pelkoa. -- 19 p:nä oli kokous Kruusilan kylässä Aron talossa. Tässä kokouksessa hermostuiwat talolliset puheestani niin, etteiwät woineet sallia rauhaa päästäkseni sen loppuun.
  Huomautukseeni, että minulla on ensin puhewuoro, sitte saawat he, wastasiwat että heillä "on oikeus tässä tuwassa puhua koska he tahtowat". Kun monen miehen yhtäoikeus puhumisesta ei olisi tolkkua tullut, täytyi minun lopettaa kesken. Nyrkit puserruksissa, herjauksia ja hullun kysymyksiä suustansa syytäen piirittiwät isäntämiehet minun aiwan ahdinkoon. Pääsin kuitenkin pujahtamaan käsistään ennenkuin ennättiwät minuun kajota.

[raportti jatkui Suomusjärveltä, Kiskosta ja Perniöstä]
S. H.   

SDP:n vaalityötä Kiikalassa 1 (1906)


Yllytysmatkoiltani.
  Kiikalan pitäjä sijaitsee Turun läänin eteläisen waalipiirin koillisessa kulmassa, Hämeen ja Uudenmaan läänien rajoilla. Eristettynä, syrjässä suuremmista liikekeskustoista, näyttää kansa eläwän omaa itsenäistä elämäänsä. Yleissilmäyksen paikkakuntaan luodessaan huomaa sentään heti, että kapitalismi on siihen leimansa painanut yksityisen maanomistuksen muodossa. Talot owat komeasti rakennettuja torppien ja mäkitupien rinnalle, joista useat jo ulkonäöltään owat mitä kurjimpia hökkeleitä. Niissä ne asuwat raatajaraukat, paikkakunnan rikkauden luoja. Torppareista owat useammat ilman mitään kontrahtia, joten he owat täydellisesti isäntäin mieliwallan alaisina.
  On siellä kuitenkin työwäenyhdistyskin, joka oli toiminut t. k. ensimäisellä wiikolla kokoustilaisuuksia pitäjän eri kulmille. Näissä kokouksissa piti esitelmiä sos. dem. puolueen waaliohjelmasta allekirjoittanut piiritoimikunnan lähettämänä ja Kiikalan työwäenyhdistyksen pyynnöstä ja kustannuksella. Yhdistyksellä oli iltama t. k. 4 pnä Kirkonkylässä. Rahallista tuloa oli siitä sen werran, että yhdistys nyt woi paremmin suorittaa juoksewia asioitaan kuin tähän asti.
  Maanantaina, t. k. 5 pnä, puhuin Kruuselan kylässä eräässä torpassa noin parille sadalle hengelle. Eräs suomettarelainen talon isäntä Rusko, joka oli käynyt puolueensa kokouksessa Helsingissä ja sieltä tuonut mukanaan suomettarelaista pyhää henkeä, wähän tahtoi häiritä puhettani ja kokousta. Työwäenyhdistys kuitenkin perustettiin, jäseneksi kirjottautui alkawaan yhdistykseen 40 henkeä. Tiistaina, t. k. 6 pnä, piti olla kokous Hirwelän kylässä, josta myöskin oli edellepäin ilmotettu. Paikalle saawuttuani ei kokouksesta tietty mitään syystä, että henkilö, jolle asiasta oli ilmoitettu, peläten isäntämiehiä, ei ollut hankkinut kokoushuonetta eikä niinmuodoin myöskään siitä ilmoittanut kellekään. Satuin menemään erään räätäli Kanerwon luo, jossa sattumalta oli 3 torpanmiestä naapurista. Kirjotettiin kiireesti ilmotuslappuja, minä läksin niitä naulaamaan maantien warrelle, toiset läksiwät kiertämään torpissa ja kahden tunnin kuluttua oli yli 50 hengen kuulemassa esitelmääni. Kirjallisuus käwi hywin kaupaksi, muutamia sosialistia tilattiin myöskin. Yllyttäjällemme Heikkilälle päätettiin hankkia kokoushuone, kun hän wiikon päästä saapuu paikkakunnalle, ja siitä edeltäpäin antaa tietoa.
  7 kilometriä muista ihmisasunnoista, metsänkorwessa on Johan Neslundin lasitehdas. Siellä on jo yhdistys, tosin noin neljän kuukauden wanha, mutta sentään siksi edistynyt, että siinä on kaikki tehtaan työmiehet jäseninä sekä heidän waimonsa. Siellä puhuin waaliohjelmastamme keskiwiikkona 7 pnä. Kuulijoita taisi olla yhtä monta kuin tehtaalla on asukkaita, paitsi tehtaan omistaja. Hänen rouwansakin oli mukana. Puolueemme periaatteista siellä oltiin jotakuinkin selwillä.
  Torstaina, t. k. 8 pnä, wiimeisenä iltana Kiikalan matkallani puhuin kirkonwartija Dahlströmin asunnossa noin 60 henkeä käsittäwälle joukolle. Tämä kokous oli paras kaikista siitä syystä, että suomettarelaisten pääpukari paikkakunnalla, eräs kansakoulunopettaja, saapui kokoukseen porwarillisia wäitöksiään tekemään. Sanoi sos. dem. waaliohjelman olewan pilwentakasia haaweiluja. Sitäwastoin suomettarelaisten torpparilakiehdotus y. m. heidän ohjelmakohtansa kuului olewan muka helpommin saawutettawissa lähemmässä tulewaisuudessa. Paljastin heidän wehkeilynsä ja esitin ihka alastomana heidän ohjelmansa tyhjyyden. Sortaja se on työwäelle kaikessa tapauksessa koko herrasluokka, saman tekewää, jos se sitte on suomalainen, ruotsalainen tai ryssäläinen. Muutettakoon koko kilpailewa, toista painawa järjestelmä yhteiskunnan yhteisen talouden pohjalle. Se, se ainoastaan warmuuden luo työwäen taloudelliseen hywinwointiin.
  Kirjallisuus käwi hywin kaupaksi. Sosialistia tilasiwat 25 ja sille asiamieheksi rupesi pitäjän eri kulmille 4 innokasta miestä.
Jussi Sandholm.   

4.12.2011

Työväentalon vihkiäiset 8.12. (1907)


Kiikalasta.
  Pitkään aikaan ei täältä ole näkynyt mitään Sosialistin palstoilla. Naapuripitäjissä luullaan kai, jo että Kiikalan T.-y:s on mennyt kyöpelin wuoren taakse, kun ei mitään ole hiiskuttu. Ei, kuulkaas, täällä on koko syksypuoli wuotta hommattu, ettei ole selkää ojentamaan ehditty, eikä maailmalle tietoa antamaan kuinka hommat eteenpäin menewät. Hissupäissä on waan toimittu. T.-y:n kokouksia on ollut tuon tuostakin, eikä näistäkään noin waan ole hommattu, koska on saatu niin paljon toimeksi, että yhdistyksellä on nyt oma tupa walmistumaisillaan. Ensin ostettiin tilall. R. Tuomiselta Komisuon kylässä sijaitsewa huwila, jossa oli huone mikä juhlasaliksi tulee walmistettawaksi. Tätä kuntoon walmistamassa owat kaikki innokkaimmat jäsenet, parisen wiikkoa olleet kiireenlaisessa työssä. Ja niin on työt eteenpäin menneet, että ensi sunnuntaina jouluk. 8 p:nä pidetään uudessa talossa wihkijäiset ja iltama. Johon tilaisuuteen kehoitetaan koko ympäristön wäestöä kilwalla osaa ottamaan. Tästä lähemmin ilmoitusosastossa.
  Talon perustamishommassa on täälläkin oltu yhdistyksen perustamisesta asti. Ja nyt se toteutettiinkin. Wastapuoluelaisten kuului jo iloiten iwailleenkin, että millä Kiikalan T.-y:s itselleen talon saa. Nyt kun tämä mainittu huoneusto ostettiin, sanoiwat porwarimme ettei sitä saada kuntoon. Korjaus kysyy näet suurta kustannusta. Mutta nyt kun owat nähneet, että huone walmistuu, niin kuuluu waan kihinää, ei ääntä ensinkään.
  Tästäkin näkyy että yhteenliittyminen on todellakin woimaa, jolla woi waikka mitä aikaan saada.
  Samalla kehoitetaan koko pitäjän torpparia ja mäkitupalaisia saapumaan yhdistyksen talolle, 3:tena atwenttisunnuntaina 15 p. t. k. siellä pidettäwään torpparikokoukseen. Jossa tulee walittawaksi m. m. edustaja koko maata käsittäwään Tampereen torpparikokoukseen.
Hessu.    
 

30.11.2011

Ilmoitus: K. Timonen (1910)

Uusi Aura 06.11.1910

Opettaja Luukko ja palvelustyttö (1910)

Sosialisti 26.11.1910
Hämeen voima 29.11.1910
Raivaaja 30.11.1910


  --  Suomettarelainen opettaja palvelustytön tappohommissa. Tällainen ennenkuulumaton tapaus sattui Kiikalan Komisuon kansakoululla tk. 19 pnä klo 6 ip, Kun koulun wiime wuotinen palwelustyttö käwi isänsä ja todistajan kanssa waatimassa palkkaansa, josta osa oli jäänyt maksamatta.
  Tyttö puhui asiansa, waatien palkkaansa. Opettaja käweltyään ensin huoneesta huoneeseen, ja sanomatta sanaakaan, ampui tyttöä kohden laukauksen rewolweristaan. Edellämainitut, jotka seisoiwat owensuussa rinnakkain, joutuiwat kaikki siten hengenwaaraan. Kaikeksi onneksi sattui kuula kuitenkin menemään muuriin tytön pään yläpuolelle.
  Tytön täytyi wiime kesän aikana jo tulla pois palweluspaikastaan mainitulta koululta, kun opettaja Luukko aikoi hänen kanssaan harrastaa siweettömyyttä. Kun asia tuli ilmi, peloitteli opettaja tyttöä, wäittäen hänen sen ilmi-antaneen. Tyttö ei luonnollisestikaan enää uskaltanut eteenpäin koululla olla. Wiimemainitulla tawalla pani opettaja nyt kostonsa täytäntöön.
  Paikkakunnan muutamat talon isännät owat kowasti huolissaan asian johdosta. Melkein wäkipakolla koettawat saada asianomaisia sopimaan.
  Pelkääwät kai menettäwänsä paikkakuntansa innokkaimman suomettarelaisen, jos asia tulee oikeuden ratkaistawaksi.
  Tällainen on meidän nykyaikainen yhteiskuntamme lausuu "Sosialisti", joka jutun kertoo. Lasten opettajan ja kaswattajain joukossa on tuollaisia julmureita, ja murhayrityksen tekijöitä.  --  Asian johdosta pitää Kiskon piirin nimismies poliisitutkinnon.


Vapaa Sana 30.11.1910

  -- Järwisen Joosuan siweellisestä leiristä. Wiime kesänä poistui eräs palwelustyttö kansakoulunopettaja Luukon luota Kiikalassa sentähden, että tämä hurskas suometarlainen opettaja tahtoi tyttöä kanssaan sukupuoliyhteyteen. Opettaja ei tytölle maksanut edes hänelle kuuluwaa palkkaa.
  T. k. 19 p:nä meni tyttö isänsä ja erään todistajan kanssa hakemaan opettajalta palkkaansa, mutta palkan sijasta opettaja ampui häntä kohden rewolwerilla kuitenkaan osaamatta.
  Paikkakunnan suometarlaiset owat jutun takia kowasti peloissaan kun pelkääwät menettäwänsä hywän puoluepomonsa. Owat käyneet tytön luona kehoittamassa häntä sopimaan opettajan kanssa.
  Hieno juttu sekin! Ja niitä tapahtuu porwaripiireissä tuhkatiheään.

18.11.2011

Kiikalalaissyntyinen Torkkelin isäntä hirttäytyi (1907)


  --  Hirttäytyneenä löydetty.  Keskiwiikkona löydettiin Häntälän kylän Torkkelin isäntä Suomusjärwellä hirttäytyneenä eräästä ladosta.  Wainaja oli aamulla lähtenyt aidantekoon eräälle etäiselle tilansa niitylle, jolla matkalla hän riisti itseltänsä hengen. Wainaja, joka jo oli wanhus, on koko ikänsä ollut wähän omituinen ja wiime aikoina käwi hän erittäin synkkämieliseksi. Taloa hän ei myynnyt, waikka ostajia on ollut sitä kyselemässä. Yksin ilman ainoatakaan poikaa tahi renkia on hän useat wuodet omalla omituisella ja ihmetystä herättäwällä tawallaan hoitanut taloaan. Wainaja oli kotoisin Kiikalan pitäjän Yltäkylän Pyymäen entisestä torpasta.



13.11.2011

Ampumatapaturma Kruusilassa (1905)



  -- Latinkipanoksen silmäänsä sai Kiikalan Kruusilan kylässä eräs n. s. Lautsillan torpan poika ampuessaan teertä metsässä. Onnettomuus aiheutui siitä, että pyssyn peräruuwi oli siksi heikko, ettei kestänyt laukausta, joten latinki pääsi tunkeutumaan pyssynpiipun takapäästä ulos lentäen ampujan silmään. Silmä tietysti meni piloille, mutta henki ei kuulu olewan waarassa.


Kuningas alkoholi vapaaviikon vieraana (1903)


Kiikalasta.
Marrask. 9 p. 1903.            
  Paljon on ollut puhetta nyt päättyneestä wapaawiikosta ja kylläpä se onkin ollut monessa suhteessa puheen aihetta antawa wiikko.
  Kaikilla palkollisilla on kyllä tiedossa, mitä he owat edellisenä wuotena ansainneet ja saaneet kootuksi, mutta kaikilla ei luullakseni ole wielä selwillä, mitä owat menettäneet tämän wapaawiikon aikana. Sen he ehkä osapuilleen tietäwät, mitä he owat menettäneet kukkarostansa, waan se, mitä he owat menettäneet henkisestä ja ruumiillisesta toimintakywystään, on heille wielä tuntematon salaisuus.
  Moni on wielä wanhan tawan mukaan uhrannut wiimeisenkin roponsa kuningas alkohoolin wiina-alttarille palwellaksensa häntä ja täyttääksensä hänen pohjatonta pussiansa, sillä hän on hirmuinen hallitsija. Ei hän säästä nuorta, ei wanhaa, ei hän huoli lasten itkusta eikä puolisoitten rukouksista. Kaikki hän rutistaa rautaisella kourallaan eikä häntä woi saada niin lujien lukkojen taa, ainakaan wielä, että hän ei pääsisi pahoja tekemään. Hän pistäytyy aina wälistä pienille huwimatkoille, warsinkin näin parempi liikkeisinä aikoina. Niinpä pistäytyi tämä arwoisa herra erään täältä Kiikalasta olewan ukon rattaille ja tuli tänne erästä täällä kirkonkylässä pidettäwää huutokauppaa katsomaan ja pitipä wielä pienet manööweritkin täällä t. k. 4 p:n illalla k:lo 10 ja 11 wälillä Kirkonkylän ja Wanhankylän wälisellä maantiellä. Wäkeä sillä ruhtinaalla oli aika tawalla ja aseitakin oli useapaakin laatua: kiwiä ja seipäitä ja olipa joku rewolwerikin joukossa, koska kuului useita laukauksia, mutta luultawasti ei kukaan saanut mitään pahempaa wammaa, koska ei ole siitä mitään kuulunut. Eiköhän olisi jo aika että ajattelisitte, mitä teidän rauhaanne sopii ja jättäisitte moiset hullutukset tekemättä ja miettisitte jotakin muuta iltahuwia, joka olisi wähän siistempää kuin edellä kerrotut manööweriretket. Asiassa olisi myöskin isännillä paljon tekemistä sellaista, joka on täällä Kiikalassa jäänyt tekemättä, sillä täällä on isäntäwäen mielestä raittiusasia aiwan turhaa puuhaa, sillä he eiwät ota osaa mihinkään raittiusrientoihin, lukuunottamatta paria kolmea isäntää. Isäntämiehet täällä waan tekewät seuraa tohtori puteliuksen kanssa. Se on heidän paras ystäwänsä ja nuoremmat seuraawat wanhempain esimerkkiä. Olisi suotawa täälläkin, että isännät ottaisiwat tämän asian paremmin miettiäksensä, sillä asia on siksi tärkeä. Toiwoisin, että ensi wuotena ilmestyisi useampi isäntämies Kiikalankin raittiusseuraan. Se poistaisi monta epäkohtaa, jotka owat pahana esimerkkinä nousewalle sukupolwelle sekä häpeäksi koko ihmiskunnalle. Näin kuitenkin arwelee
Pekka.         

 

8.11.2011

F. O. Kellander kulkukauppiaaksi (1902)


 
  -- Kulkukauppa. Entinen renki Frans Oskar Kellander, Kiikalan pitäjästä, on saanut oikeuden harjoittaa maassa kulkukauppaa.







  -- Kulkukauppa.  Itsellinen Frans Oskar Kellander, Kiikalan pitäjän Peltolan kylästä, on saanut oikeuden maassa harjoittaa kulkukauppaa luwallisilla tawaroilla.


Kärkelän kansakoulun avajaiset (1902)


  -- Juhlahetki oli Kiikalan Kärkelän kansakoululla syysk. 29 p. Silloin nim. wihittiin mainittu koulu toimeensa. Tilaisuutta warten oli koulusali köynnöksillä, kukilla y. m. laitettu juhla-asuun. Kun tilaisuuteen saapunut kirkonkylän laulukunta oli weisannut muutamia wärsyjä wirrestä 285, astui puhujapaikalle kansakoulujohtokunnan esimies, prowasti J. A. Kerppola ja piti erittäin henkewän wihkiäispuheen Rom. ep. 12 luwun 11 wärsyn johdolla. Puheita pitiwät myös opettajat J. A. Gröndahl, puheen koulun tarkoituksesta olla wanhempain apuna kaswatuksessa ja J. F. Luukko, teroittaen mieliin sitä suurta merkitystä, mikä kaswatustyössä on "siwukaswattajilla" s. o. lasta ympäröiwillä henkilöillä, joilta kaswatti woipi waikutuksia wastaan ottaa. Puheitten lomissa esitti edellä mainittu laulukunta op. Luukon johdolla onnistuneesti useita lauluja. Kun wielä op. Gröndahl oli lausunut tilaisuuteen sopiwan runon ja prowasti Kerppola pitänyt lopettajaispuheen, päättyi juhlallisuus Maamme-laululla.
  Saapuwilla olewa, runsaslukuinen yleisö näytti olewan hywin tyytywäinen juhlahetkeen ja yhtyy warmaankin siihen kiitokseen, joka tawalla tai toisella juhlallisuuden onnistumiseen myötäwaikuttiwat. Erityistä tunnustusta ansaitsee edellämainittu laulukunta, jonka esitykset suuressa määrässä korottiwat juhlatunnelmaa.

7.11.2011

Hukkumisonnettomuus (1891)



  --  Hukkunut.  Lääninhallitukselle saapuneen ilmoituksen mukaan on t. k. 7 p:nä hukkunut Tarkelan lampiin Pusulan pitäjässä työmies Viktor Dahl Kiikalan pitäjästä Turun lääniä.
   Wainaja oli waromattomuudessaan mennyt yön wanhalle jäälle.

3.11.2011

Nahkurien työhintojen korotus (1907)


  -- Nahkurien työhinnat.  Kiskon, Kiikalan ja Suomusjärwen nahkurit owat yhteisestä sopimuksesta korottaneet wieraiden walmistettawien wuatien ja nahkojen työpalkkaa seuraawasti: lehmän ja suuremmasta mullin wuodasta keskihinta 7 mk. 50 p., sänkijäisestä 3--5 mk. waihdellen suuruuden muukaan, pikkuwasikan ja lampaan nahoista 1 mk.

19.10.2011

Rekijoen Klemelän pakkohuutokauppa (1833)



  Till följe af Landshöfdinge Embetets i Åbo, den 21 sistl. Junii widtagne besint, kommer förre Nämndemannen Michel Mattsson Klemäläs ägande halfwa Klemälä skatte hemman i Reckjoki by och Kiikala Socken, att, medelst å Lands-Cancelliet i Åbo anställande offentlig auction, Fredagen den 25 nästk. October kl. 11 f. m. försäljas, till gäldande af min fastställde fordran hos Michel Klemälä och dess son Johan Michelsson; hwarom wederbörande underrättas.  
                                            Kiikala den 6 Augusti 1833.
                                                  Johan Johansson Wassamäki.

Kuntakokouksen puheenjohtajat valittu (1871)


 -- Till ordförande i Kiikala församlings kommunalstämma har den 2 i denna månad inwalts bonden Elias Klemelä från Rekijoki by af sagde socken och till viceordförande skräddaren Johan Henrik Grönman från Yltäkylä by.


3.10.2011

Kätilön virka avoinna (1891)


Kätilön wirka awoinna.
  Yhdistetty kätilön ja rokottajan wirka Kiikalan pitäjässä on haettawana ennen ensi marraskuun loppua. Wuosipalkka on 200 markkaa kunnalta ja rokotustoimesta waltiolta tulewa 50 markkaa. Erinäisistä synnytystoimista maksawat säätyhenkilöt 15 markkaa, talolliset 4 markkaa, torpparit ja itselliset sekä käsityöläiset 2 mk. waan köyhiä on autettawa ilmaiseksi. Wapaa asunto nim. kamari ja kyökki kansakoulurakennuksessa ja wapaat polttopuut. Kuitenkin on kyökki joka wiimeisenä arki-maanantaina kuukaudessa pankkiliikkeen tähden kuntalaisten käytettäwänä. Wirka riippuu kolmen kuukauden irtisanomisesta kummaltakin puolen.
Kiikala, lokakuun 13 p:nä 1891.   
Kr. Hornaeus,                            
kuntakokouksen puheenjohtaja  

2.10.2011

Rakennusurakoita Kruusilassa ja Kärkelässä (1901)




Mikolan tyttären onneton kohtalo (1901)


  -- Lapsi palanut. Tämän kuun 7 päiwänä paloi Kiikalassa Saaren Mikolan neljännellä wuodella olewa tyttö Suoma Ihalempi. Hän oli toisten lasten kanssa mennyt pellolle wiemään jotakin paimenille, jotka oliwat sinne laittaneet walkean. Toisten poistuttua hakemaan puita lisään jäi Suoma yksin walkean luo. Waatteet syttyiwät palamaan ja toisten saawuttua apuun oli lapsi jo ihan ilmi tulessa ja kun hänet sitte kannettiin kotiin, kuoli hän siellä muutaman tunnin kuluttua.




8.9.2011

Kansakoulu avattiin Kiikalassa 14.9. (1883)

Uusi Suometar 23.2.1883

Wirka haettawana.
  Kansakoulun opettajan wirka Kiikalan pitäjässä julistetaan täten halullisten haettawaksi ennen Toukokuun 1:stä päiwää johtokunnan tykönä mainitussa pitäjässä. Palkkaehdot, paitsi waltioapua ja tarpeellisia huoneita, owat kunnalta noin 300 markkaa rahaa, 5 tynnyriä rukiita, wähän wiljelymaata, 18 Leiw. heiniä, lehmän laidun ja polttopuut. Wirkaan astutaan ensi syyslukukauden alussa. Kiikala Helmikuun 20 p:nä 1883.                Johtokunta.
Osote: Salo ja Kiikala.



  -- Opettajaksi ylhäisempään kansakouluun Kiikalassa on Halikon kansakoulun-opettaja P. J. Julkunen walittu kuuden hakijan joukosta, kertoo "Aura".



  -- Uusi ylhäisempi kansakoulu Kiikalassa awattiin juhlallisesti waikutukseensa tämän kuun 14 päiwänä. Kuntalaisia oli tilaisuutta warten koristettuun awaraan kouluhuoneeseen kokoontunut kosolta. Oppilaita kirjoitettiin kouluun kohta 26, enemmän tulee wielä. Muhkeat, tarkoituksen mukaiset koulurakennukset, hywät koulu- ja työ-kapineet, siewä urkuharmonio ja hywällä aistilla walittu kaunis koulun-asema kiittäwät kiikalaisia heidän uhrauksistansa.



17.8.2011

Repolainen kanavarkaissa (1905)


   -- Herkullinen kesä on ollut sillä repolaisella, joka on pistänyt partaansa Kiikalan pitäjän Kruusilan kyläläisiltä noin 30 kanaa, kertoo T. S. Pitkähännän owat kanojen omistajat usein nähneet, mutta aina se on nahkansa pelastanut. Eräänäkin päiwänä juoksi muuan torpan waimo rewon jälestä huutaen: "wietkö riiwattu sen ison kukonkin, mitäs luulet talwella syöwäsi, koska et säästänyt ainokaista kukkoanikaan!"

Arpajaiset Hirvelässä (1906)


  Kiikalassa pidettiin arpajaiset ja iltama wiime sunnuntaina lainakirjaston hywäksi pohjoiskulmalle. Nämä arpajaiset oli puuhannut ompeluseura, joka työskentelee pohjoiskulmalla. Arpajaisia, jotka pidettiin Hirwelän kylässä Anttilan talossa, suosi kaunis sää.
  Ohjelmasta sopii mainita Kärkelän kansakoulun opettajan J. Wiheriän puhe ja Komisuon koulun opettajan J. Luukon esitelmä, sekä hywin onnistunut kuwaelma, joka esitti neitoa kreiwin sylissä istuwana. Näytelmäkappale "Hakalan rahat" onnistui myös hywin. Ohjelmassa oli tämän lisäksi arpojen myyntiä, jotka alussa käwiwät kilwan kaupaksi mutta joista kuitenkin jäi pieni osa myymättä. Laulua ja soittoa saatiin niinikään kuulla runsaasti. --- Lopuksi oli tanssi.
  Arpajaisten rahallinen tulos oli hywä. Yleisön käytös kiitettäwä.



Uusi Suometar 7.8.1906

  -- Kiikalan Pohjoiskulman ompeluseura pani toissa sunnuntaina toimeen arpajaiset ja iltaman Anttilan tilalla Hirwelässä. Awauspuheen piti op. J. A. Wiheriä, esitelmän op. J. Luukko.
  Kuwaelmana esitettiin " Kreiwin sylissä".
  Wielä oli ohjelmassa näytelmäkappale "Hakalan rahat", laulua ja torwisoittoa. Bruttotulo oli noin 1,100 mkaa.




Arpajaiset Johannislundissa (1907)


Kiikalasta.
  Arpajaiset Kiikalan lasitehtaalla Johannislundissa elok. 4 p. onnistuiwat hywin. Arpajaiset oliwat työwäen yhdistyksen toimeenpanemat rakennusrahaston kartuttamiseksi. Yhdistyksen toimesta oli rakennettu komea lawake, jota reunustiwat rehewät koiwut ja jonka toiseen reunaan oli walmistettu soittolawa ja näytelmähuone.
  Awauspuheen piti täkäläisen työwäenyhdistyksen puheenjohtaja, lasin puhaltaja J. J. Julin.
  Erään isänmaallisen runon lausui teht.työläinen Wihtori Linden.
  Arpaliput myytiin loppuun 25 minuutissa. Yleisö joka ilmoitetusta alkajaisajasta myöhästyiwät edellämainitun ajan eiwät enään olleet tilaisuudessa koettamaan onneaan ja paljon oli niitäkin yleisössä, jotka oli saapuneet ajoissa mutta kansan tungoksen tähden eiwät ehtineet saamaan arpalippuja.
  Alussa ja wäliaikoina sai yleisö kuulla gramofonisoittoa, joka näkyi suuresti yleisöä huwittawan.
  Kaksi näytelmäkappaletta oli harjoitettu tilaisuutta warten nimittäin "Kosia hengenwaarassa" ja "Kertun kepposet".
  Illemmälla oli tanssia, jossa soittiwat Kiikalan soittoniekat Roosit. Pimeänhämyssä wiritettiin neljättäkymmentä eriwäristä lyhtyä tanssilawan ja portin ympäri, jotka muodostiwat kauniin walon, joka suuresti huwitti yleisöä ja kuului yleisöstä ylistyslauseita toiminnalle. Wäkeä oli saapunut useista eri pitäjistä.
  Tulot näistä arpajaisista ja iltamasta yhteensä tekewät nettoa 630 mk. 26 penniä.
  Tehtaan omistaja hra Herman Silwen perheineen antoi hywin suosiollista awustustaan. Tästä myötätuntoisuudestaan ansaitsee hän wilpittömän kiitoksen. Kiitos kaikille, jotka tawalla tai toisella awustiwat näitä arpajaisia.
  Urheilukipailut myöskin toimeenpantiin arpajaisten yhteydessä. Ainoastaan kuulantyöntiin otti osaa kahdeksan henkeä. [palkitut kuvassa]  Palkinnoiksi annettiin rahaa.
J.J.J.

Arpajaiset Hirvelässä (1910)



Arpajaiset
ja 
Iltaman
warattomain kansakoululasten hywäksi toimeenpanee Kiikalan Pohjoiskulman ompeluseura sunnuntaina Elok. 21 pnä alkaen 2 i.p. Hirwelän Ali Marttilassa Kiikalassa. Woittoja runsaasti ja arwokkaita. Iltaman ohjelmaan kuuluu näytelmä kappale, köörilaulua, lausuntoa ja paljon muuta hywää. Pääsymaksut huokeat.
Toimikunta.





[Maaseutukirjeitä]
Kiikala.
  Onnistuneet arpajaiset ja niiden yhteydessä hauskan iltaman toimeenpani Kiikalan Pohjoiskulman ompeluseura wiime sunnuntaina Hirwelän Ali Marttilassa. Tarkoituksena oli koota waroja köyhien kansakoululasten waatetuskassaan. Siniwalkoinen lippu, joka Hirwelän kylän aukeilla näkyi kilometrien päähän, opasti juhlakentälle. Wäkeä oli runsaasti, paljon ulkopitäjistäkin, enimmäkseen tietystikin nuorta kansaa, mitkä tullen polkupyörillä, mitkä hewosilla, mitkä taas reippaasti käwellen.
  Woitot, joita oli runsas ja monipuolinen warasto, oliwat sijoitetut Ali-Marttilan saliin. Näkyi kaikesta, ettei mainitulta ompeluseuralta ollut intoa puuttunut. Werrattain lyhyessä ajassa oli ehditty neuloa suuri joukko koristeompeluksia kaikenlaisia, useita hywin arwokkaitakin, jotka näin ompeluseuran arpajaisissa muodostiwatkin pääosan woitoista. Sitäpaitsi oli wielä lahjoituksista karttunut woittoja runsaasti, wiljaa, talouskapineita y. m. Ja hywin näkyiwät kaikki yleisölle kelpaawan. Lähes kolmessa tunnissa oliwat arwat luwultaan 3,000 myydyt. Puoli kahdeksan tienoissa alkoi iltama, joka pidettiin talon uudessa ja erimomaisen siistissä nawettarakennuksessa. Ohjelma alkoi laululla, jota esitti paikkakuntalaisista koottu, puoleksi tilapäinen kuoro opettaja Wiherwän johdolla. Opettaja Wiherwä ja neiti Hellin Laiho lausuiwat runoja. Päänumerona oli kuitenkin kolminäytöksinen "Sawon sydämessä". Näytelmä on paikkakunnalla ennen esitetty, mutta siitä huolomatta se tarjosi ainakin niille, jotka hakewat tällaisista kappaleista muutakin kuin yksistään "repäsewää" ja "hauskaa" hywin paljon nautintoa. Siski hywästi se esitettiin. Liioittelematta saa sanoa, ettei kowinkaan usein saa nähdä näytelmiä maaseudulla esitettäwän semmoisella luonnollisuudella ja taidolla kuin täällä. Kappaleen wäliajoilla sekä loputtua saatiin wielä kuulla sekä kuoro- että yksinlaulua. Warsinkin wiimemainittu sai osakseen lämpimiä suosionosoituksia. Iltaman lopuksi tanssittiin, ja soittamassa oliwat Kiikalan kuuluisat mustalaiset.
  Kokonaistulo arpajaisista sekä iltamasta oli 1,121 mk. 50 p. Menot oliwat suhteellisesti pieniä, joten puhdaskin tulo nousee kokolailla kunnioitettawaan summaan. On todellakin hauskaa, että tällainen yritys sai osakseen niinkin suurta kannatusta.
  Erikoisen kiitoksen uhrautuwasta ja työtäpelkäämättömästä harrastuksestaan tähän hywäntekewäisyysasiaan ansaitsee täydellä syyllä rouwa Wiherwä, jonka huostassa koko puuha alusta alkaen pääasiallisesti on ollut.

19.7.2011

Hukkumisonnettomuus (1907)


Wiime sunnuntaina noin klo 2 tienoissa meniwät muutamat Peltolan kylän nuorukaiset Kiikalassa uimaan kylän syrjässä olewaan Palmutjärween. Yhtäkkiä, kun oli päästy tuskin kymmentä syltä pois rannasta, alkoi eräs towereista 17-wuotias Werner Löfman huutaa apua ja painua weden alle. Toiset riensiwät apuun, ja oli eräs jo saanut hukkuwan harteista kiinni, mutta ei woinut kuitenkaan laahata häntä rantaan. 3 kertaa kuuluu onneton tulleen weden pinnalle, mutta kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, etteiwät towerit ehtineet saada rannalla olewaa ruuhta awuksi ja uimataidossa lienewät kaikki olleet heikonpuoleisia. Wasta neljän tunnin kuluttua löydettiin ruumis järwen pohjasta, ja silloin oliwat kaikki wirwottamisyritykset jo turhat. Luultawastikin oli jokin äkkinäinen taudin kohtaus aiheuttanut hukkumisen, sillä wainaja kuuluu olleen uimataitoinen, waikkakin huono uimari.


 

18.7.2011

Hukkumisonnettomuus (1909)


 Kaksi henkeä hukkunut Kiikalassa.
   Wiime perjantaina t. k. 6 p. oli kaksi miestä, toinen n. 16 wuoden ikäinen nuorukainen Lahja Sjöberg Nummen pitäjästä ja toinen n. 30 w. ikäinen mieshenkilö, jonka nimeä emme wielä ole onnistuneet tietoomme saamaan, lähteneet ongelle erääseen pieneen metsälampeen n. s. Naarjärwelle Kiikalassa. Oliwat tehneet puupölkyistä lauttapahasen ja sillä meloneet selälle onkimaan. Sen enempää ei heidän puuhistaan tiedetä, mutta kun miehiä ruwettiin kaipaamaan, mentiin lammelle katsomaan ja kun lautta nähtiin paikoillaan keskellä lampea, alettiin epäillä hukkumistapausta ja ruwettiin naaraamaan. Silloin löydettiinkin miesten ruumiit lammen pohjasta. Hukkumistapaus on sitäkin ihmeellisempi, kun nuorempi miehistä oli hywä uimari. Ehkä tapaturma on tapahtunut niin, että uimataitoinen, joka toisinaan sai pyörrytyskohtauksia, oli nytkin saanut sellaisen ja pudonnut weteen ja kun wanhempi oli koettanut häntä pelastaa, oli hänkin hukkunut.




Surmatyö Johannislundissa (1892)


  - Wiinan tuhotöitä. Wiime kesäkuun 19 p:nä syttyi Johannislundin lasitehtaalla Kiikalan pitäjässä tappelu torpparinpojan Frans Wallden'in ja renki Oskar Smedberg'in wälillä ja päättyi se niin, että jälkimäinen kiukussaan tappiostaan löi edellistä kirweellä päähän, jonka johdosta Frans Wallden kuoli t. k. 21 p:nä. Molemmat oliwat tappelutilaisuudessa olleet juowuksissa. Oskar Smedberg on wangittu.
(Aura.)


28.6.2011

Wäinö Sola esiintyy Kiikalassa (1909)

 Helsingin Sanomat 30.6.1909


  -- Laulaja Wäinö Sola antaa pyynnöstä läheisessä tulewaisuudessa sarjan kirkkolaulajaisia Kiikalan, Suomusjärwen, Kiskon y. m. pitäjien kirkoissa. Nämä erittäin arwokkaat tilaisuudet eiwät tarwitse suosittelua, sillä siksi tunnettu ja tunnustettu on jo hra Sola taiteilijana.





Salon Sanomat 16.7.1909

Konsertin
antaa laulaja Wäinö Sola Kiikalan kirkossa hra K. W. Runolinnan suosiollisella awulla ensi sunnuntaina t. k. 18 pnä heti kirkonmenojen päätyttyä. Pääsylippuja a 50 piä ja 1 mk saadaan kirkon owelta. Yleisö ymmärtää kehottamattakin saapua näin harwinaiseen ja arwokkaaseen taidetilaisuuteen.





27.5.2011

Kadonnut tamma (1891)



Kadonnut.
Tämän kuun 5 p:nä katosi laitumelta musewan ruuni tammahewonen, jolla oli musta häntä ja wasemmalle kaatuwa harja sekä muutamia walkoisia pilkkuja silojen paikassa. Joka tästä tietää, ilmoittakoon palkintoa wastaan torppari W. Ilolle Kiikalan pitäjän Raswalan kylässä.


Sydenpolttajan kuolema (1877)

Suomen Wirallinen Lehti 21.4.1877





   -- Kuollut sysihautaan. Å. P. kertoo Suomusjärweltä: Yöllä wasten 30 p:ää maaliskuuta istui tämän kappelin Mannin talon isäntä Dominikus Erikinpoika mökissä sysihautansa wieressä metsässä, jolloin hän äkisti kuuli sysihaudasta omituista suhisewaa ääntä, joka saattoi hänet menemään ulos katsomaan palawaa sysihautaa, jonka wiereen hän oli jättänyt sydenpolttajaksi loismiehen Antti Hermanin Yltäkylästä Kiikalasta. Tätä ei ollutkaan nähtäwissä ja luultawaa on että hän oli pudonnut palawaan sysihautaan ja kokonaan hänet tuli ahmustanut.




Hevospäivät Johannislundissa (1908)


Turun Sanomat 20.6.1908
Helsingin Sanomat 24.6.1908



Turun Sanomat 5.7.1908

Hewospäiwät Kiikalassa.

  Wiime sunnuntaina ja maanantaina wietettiin Johannislundin lasitehtaalla oikeita hewospäiwiä. Sunnuntaina oli arpajaiset hewosystäwäinseuran hywäksi, jolloin arwat tekiwät hywin kauppansa ja lienee puhdas woitto noin 1000 mk. Illalla tanssittiin sydämen pohjasta sekä tanssilawalla että nurmella. Soittoa esitti tunnetut soittotaiteilijat kaksoisweljekset Roos, joiden wiulu ja hanuri kuului hywin sointuwan. Hewospäiwien warsinainen wirallinen ohjelma alkoi maanantaina klo 9, jolloin Kiikalan wasta perustetulla kesäradalla toimeenpantiin ensimäiset rawikilpailut.
  Kiikalan kesärata, ensimäinen laatuaan Länsi-Suomessa, sijaitsee noin 2 km. Johannislundin lasitehtaalta. Rata-alueen on tehtailija Herman Silwen lahjoittanut Kiikalan hewosystäwäin-seuralle, josta hänelle kiitos kaikilta hewosystäwiltä. Rata, joka on laitettu kuiwalle hiekkanummelle on, muutamia nousu- ja laskupaikkoja lukuunottamatta, hywin sopiwa tarkotukseensa. Tälläkerralla oli se ymmärrettäwästi pehmeä, joten mainittawimpia tuloksia ei woitu saawuttaa, pienemmällä korjuulla ja tasotuksella saadaan siitä kuitenkin tulewaisuudessa kunnollinen kesärata. Kilpa-ajojen päätyttyä siirryttiin tehtaalle, jonka alueelle hewosnäyttely oli järjestetty. Hewosia oli näytteille tuotu 47, joista wanhemmat tammat ansaitsewat mainita, niistä oliwat Silwenin Runna ja Rappo, Ilanderin Lempi ja Sarjakosken Sulo wankkoja, kookkaita ja tyypillisiä siitoseläimiä. Wanhemmista oriista oli hewosystäwäinseuran omistama Lexin jälkeläinen Poika näyttelyn paras ori.
  Palkinnoita jaettiin seuraawasti:

 [ravikilpailun ja näyttelyn palkitut luettavissa kuvasta]

  Palkintotuomareina toimiwat Wars.-Suomen hewossiitosliiton konsulentti Onni Schärlund, eläinlääkäri H. G. Jääskeläinen ja nimismies U. Lindbom.
  Paitsi kilparata aluetta, jonka herra Silwen on lahjottanut hewosystäwäinseuralle, on hän harwinais. innolla, uhraawaisuudella ja harrastuksella ottanut osaa ja kannattanut paikkakuntansa hewosjalostuspyrinnöitä -- ja toiwomme sentähden hänelle jatkuwaa innostusta ja menestystä Kiikalan ja sen ympäristön hewoskaswatuksen- ja hoidon edistämisessä.




























25.5.2011

Opettajatar Amanda Maria Ylander (1895)

Päästötodistus Jywäskylän seminaarista 19.6.1895.

Aura 23.6.1895

[ kaikki päästötodistuksen saaneet: Keski-Suomi 20.6.1895 ]

Valittu opettajattareksi Halikon Waskionkulmalle 22.7.1895.

Aftonposten 26.7.1895