Opettaja Johannislundiin (1903)

Uusi Suometar 29.12.1903

 

Hufvudstadbladet 30.12.1903

Päivälehti 20.1.1904

Finlands Allmänna Tidning 19.4.1905

Joululahja torppareille (1910)

Sosialisti 27.12.1910

Torpparihäätöjä Kiikalassa.
Isännän joululahja torppareille.

  Häätökäskyn toimitti eräs isäntä Kiikalan Yltäkylästä joululahjana wiidelle torpparille. Kummalliselta tuntuu tämä menettely, sillä kaikki owat talon wanhoja torppareita. – Kaksi heistä on saman talon alueella syntynyttä ja yli 40 wuotta raatanutta. Heidän torppansa sitäpaitsi sijaitsewat puoli peninkulmaa kylästä syrjässä keskellä korpea. Mistä lie isäntä saanut aiheen ajaa wanhat raatajansa talwen selkään, ei meillä ole tarkempaa tietoa, enemmän kuin häädön toimittajan nimestäkään.

  Sopii sentään torpparien painaa tämäkin tapaus korwansa taakse ja pitää se siellä wisusti tulewia waaleja warten. Ehkäpä sammuu halu äänestää porwareita.

Sosialisti 29.12.1910

 Suomettarelainen wuokralautakunnan jäsen torpparihäätöjä toimittamassa.

  Toispäiwän lehdessä mainitsimme Kiikalassa t.k. 19 p:nä tapahtuneesta wiiden torpparin häätämisestä ja olemme saaneet siitä nyt lähempiä tietoja:
  Häätäjä oli talollinen Kasper Sewerin Kiio Yltäkylästä ja häädetyt torpparit, joista kaikki oliwat kauan aikaa isännälle raataneet, oliwat: Johan Nybede, Heikki Alen, Johan Ojala, Juhan Sillanpää ja Elias Pärwi. Heistä on Johan Nybede ja Elias Pärwi 75-wuoden ikäisiä ja ikänsä rikastuttaneet isäntäänsä, josta palkaksi isäntä tahtoo ajaa riutuneet wanhukset maantielle.

  Kummallisinta on kuitenkin, että tällaista häätöä woi tapahtua, koska uuden maanwuokralain mukaan se on laiton. Mutta ei näy suomettarelainen tuntewan lakia, waikka onkin wuokralautakunnan jäsen. Eiköhän jo torpparien silmät aukene näkemään suomettarelaisten "torpparirakkautta".

Sosialidemokraatti 31.12.1910

  –  Torppareita agiteerataan. Kiikalan Yltäkylässä on eräs manttaalinomistaja antanut häätökäskyn 5 torpparilleen. Kaksi torppareista on 40 wuotta sitten raatanut torppansa kylmään korpeen puoli penikulmaa muista ihmisasunnoista.

  Kelpaa niitä porwareita torpparien äänestää! 

Lääpän muorin tuoli ja Lönnrotin pulpetti (1910)

Uusi Aura 15.12.1910

  – Innokas muinaismuistotawaroiden keräilijä herra K. Suomentähti Suomusjärwellä on puolenwuoden kuluessa kerännyt kokoon seuraawat tawarat:

  Suomusjärwen Laidikeen kylästä Jusalan talosta Elias Lönnrotin pulpetti, jolla hän kirjoitti muistiin Kalewalan runoja.

  Someron Oinasjärweltä kaksi kiwikirwestä.

  Suomusjärwen Laperlan Mattilan maalta neljä kiwiesinettä. Löytäjänä oliwat Jussi Suoni ja muonamies Johan Pyysalo.

  Sammatin Yli-Kottarin maalta kaksi kiwi-esinettä.

  Pyhäjärweltä wanha mankelilauta.

  Suomusjärwen Wähänperheen maalta kaksi kiwiesinettä. Löytäjinä isäntä Frans Wiherwaara ja renki Johan Ylander.

  Suomusjärwen Laperlan Strömin maalta kolme kiwiesinettä. Löytäjät Arwe ja Elias Wirta.

  Suomusjärwen Alhaisten maalta yksi kiwiesine, löytäjä torppari Johan Honkapyöli.

  Kiskon Wilikkalasta torppari Mäkilältä wanha ruotuwäen kiwääri.

  Kiikalan Yltäkylän Lääpän muorilta wanhanaikuinen tuoli.

---

  
Kustaa Henrik Wass e. Wilenius, 10.6.1906 alkaen Suomentähti (Suomen Wirallinen lehti 14.6.1906), s. 8.10.1851 Suomusjärvi Laperla, Korvenpään torppa.
Katso myös: Juhan Suku-uutiset.

Hirvelän miehiä räyhäämässä Lautelassa (1908)

Hämeen Voima 10.12.1908

  – Someron Lautelan työwäenyhdistyksen kuukausikokouksessa joulukuun 6 pnä walittiin Hämeen Woiman asiamieheksi wuodeksi 1909: pääasiamieheksi edelleen Kustaa Hellgren ja ala-asiamieheksi Juho Honkoja. Wuosikokous päätettiin pitää uudenwuodenpäiwänä w. 1909.

 Someron Lautelan työwäenyhdistyksellä oli yleinen iltama Konnassuon torpassa Someron Lautelassa marrask. 29 pnä. Ohjelman aikana tuli muutamia mieshenkilöjä Kiikalan Hirwelästä jotka räyhäten saiwat häiriöitä aikaan, että iltamayleisö hajautui. Iltamassa ei tällä kertaa ollut järjestyksen walwojaa, mikä lie ollut esteenä poliisikonstaapeleilla, ei wielä tiedetä. Miehet luultawasti joutuwat oikeudessa tekemään selwää teostansa. Oikein ihmetellä täytyy, kun räyhääjät eiwät olleet tawallisia työmiehiä, waan kaikki kuuluu olewan niinkutsuttuja parempia ihmisiä.

Hämeen Voima 16.2.1909

 – Sakkoa ja linnaa porhoille iltaman häiritsemisestä. Kuten tässä lehdessä on kerrottu, häirittiin Someron Lautelan työwäenyhdistyksen iltamaa wiime marraskuun 29 päiwä. Tämän johdosta päätti mainitun yhdistyksen johtokunta seuraawana päiwänä kokouksessaan haastaa käräjiin räyhäämisestä ja iltaman häiritsemisestä Kiikalan Hirwelästä kauppias Kustaa Tähtisen, rustitilallisen poika Armas Laihon, taloll. pojat Wihtori Niemisen ja Juho Kaskelan oikeuteen teoistaan. Juttu oli esillä Someron käräjillä tämän kuun 6 päiwänä. Yhdistyksen puolesta ajoi asiaa tow. Kaarlo Koskinen ja wastaajat oliwat itse saapuwilla. Jutun johdosta julisti kihlakunnan oikeus päätöksen ja tuomitsi wastaaja Armas Laihon kuukaudeksi linnaan, Kustaa Tähtisen ja Wihtori Niemisen kummankin 50 markan sakkoon ja korwaamaan yhdistykselle kulut 35 markkaa. Juho Kaskela wapautettiin syytteestä. Wastaajat oliwat aseilla warustettuina mainitussa iltamassa hakkailleet penkkeihin mikä taasen räyhäili rewolweri kädessä, mikä hakkaili jalkojaan lattiaan räyhäten j. n. e. 

Tapaturma Yltäkylässä (1902)

Uusi Aura 30.12.1902

 – Tapaturma. Kun Kiikalan pitäjän, Yltäkylän Kylä-Lääpän renki Kustaa Fabrell t. k:n 16 p. meni nawetan winnille pahnoja sotkemaan, niin sattui hän waromatomuudessaan putoamaan luukusta, minkä kautta karjanrehua pudotetaan nawettaan sillä ikäwällä seurauksella että loukkasi niin pahoin, ettei pitempään aikaan kykene työhön.

Ilkityö Yltäkylässä (1902)

Uusi Aura 25.12.1902

 – Ilkityö. T. k. 15 p:n illalla, kun eräs talonisäntä Kiikalan Yltäkylästä lähti hewosella erääseen samassa kylässä olewaan taloon, oli hewonen, miehemme sisälle mentyä, wiety kotia. Kun hewosenomistaja löysi kotoa hewosensa, niin lähti hän uudestaan samaan taloon, liikutettu kun oli. Mutta tällä kerralla ei ilkeyden harjoittaja tyytynyt ainoastaan kujeeseensa, waan ryhtyi suorastaan ilkityöhön, katkaisten waljaissa olewan hewosen kaikki hihnat ja warustukset.

Silvan torpparin pesänselvitys (1902)

Uusi Suometar 13.11.1902

Rasvalan Topulin myynti (1910)

Åbo Underrättelser 16.11.1910

Haetaan työvoutia Johannislundiin (1906)

Turun Sanomat 22.9.1906

Haetaan suutaria Johannislundiin (1904)

Uusi Aura 24.8.1904

Työpaikkailmoitus - Johannislund (1909)

Uusi Aura 7.10.1909

Luvatonta viinanmyyntiä (1910)

Uusi Aura 14.4.1910

  

  -- Luwattomasta wäkijuomain myymisestä sakotettuja Halikon y. m. pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa oli t. k. 11 p. m. m. esillä kaksi juttua, koskewat luwatonta wäkijuomain myyntiä Salon wiime markkinoilla. Toinen syytetyistä Juho Bernhard Juntunen Kiikalasta sai sakkoa 100 mk. taikka on warain puutteessa pidettäwä 20 päiwää wankeudessa sekä tuomittiin maksamaan Salon kauppalalle 30 mk. ynnä todistajainpalkkioita. Toinen syytetyistä Arttur Wilhelm Niemi Kuusjoen Kurkelasta, joka luwattomasti oli myynyt wäkijuomia myöskin Kuusjoella, sai sakkoa 120 mk. wastaten 22 p. wankeutta sekä tuomittiin wielä maksamaan Salon kauppalalle 20 mk. sekä Kuusjoen kunnalle 30 mk.

Koira kadonnut Salossa (1896)

Aura 16.5.1896

Poisjuossut bernhardilainen (1908)

Turun Sanomat 24.4.1908

Lankunsahausta ja pullojenvalmistusta (1903)

Suomen Kansa 14.3.1903

  — Kiikalasta kirjoitetaan: Tänä talwena ei ole ollut puutetta töistä. Pappilan metsässä on ollut koko talwen lankunsahausta ja -ajoa hewosmiehille, työt on nyt loppuun suoritettu. Sahuria siellä on ollut noin 50 paria keskimäärin marrask. alusta asti; metsän oli ostanut herra Juselius, Porista. Yksityiset owat myöskin sahauttaneet paljon lankkuja tänä talwena. Sirkkeliä täällä käypi wesiwoimalla 4–5 kpl, joissa on hywin mukawa tehdä lankkuja y. m. kotitarpeita warten. Kun tuli puheeksi teollisuuslaitokset, niin yhteydessä olkoon mainittu Johannesluodon lasitehdas, jossa tehdään pulloja ja purkkia.

  Nykyisin siellä on pullonpuhaltajia 14 ja saman werran poikia apulaisina. Sirkkelisaha löytyy myöskin täällä, joka on höyryllä käypä. Koko työkunta nousee noin 40–50 paikoille. Kummana asianhaarana pysyy, että Johannislundissa ei ole tikkua ristiin pantu siihen suuntaan, joka kohottaisi työmiehen henkisiä aatteita wähän korkeammalle; ei ole lukusalia, ei minkäänmoista huonetta, jossa woisi kokoontua tuumiskelemaan ajan riennoista. Sanomalehtiä täällä kyllä yksityiset tilaawat, mutta sehän on luonnollista, että keskustelu niiden johdosta on wälttämätön elinehto ainakin työmiespiireissä, joissa nykyisin koetetaan tehdä parannuksia entisen järjestelmän muuttamiseksi toiseen suuntaan. Juhannislundilaisten ei sopisi mielestäni olla osaaottamatta tähän niin tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen. Toimeen siis siihe suuntaan, että saadaan yhteinen kokoushuone, jossa sopusoinnussa isännän kanssa tuumitaan asioita, joista koituu molemmille hyötyä ja hupia.  —  S. T.

Lupa lapsityövoiman käyttöön (1903)

Helsingfors-Posten 27.2.1903

Päivälehti 27.2.1903

Ilmoitus - mylly Varesjoelta (1901)

Uusi Aura 13.4.1901

Myllärit!

huomatkaa!

  Paikkakunnalta poismuuton takia myydään edullisilla maksuehdoilla wesimylly, sijaitsewa Kiikalan pitäjän Saarenkylän maalla wesirikkaassa Wareskoskessa. Mylly on warustettu 4 kiwiparilla, ruis- ja kaurakiwi sekä sihti- ja ryynikiwi ynnä pärehöylä, kaikki hywässä kunnossa, ihan uudestaan rakennettu. Tarpeelliset asuin- ja ulkohuoneet, osaksi uusia. Kaupasta saadaan sopia kirjallisesti tai suullisesti omistajan kanssa paikalla.

  Kiikala, Waresjoki, huhtik. 6 p. 1901.

J. Tamminen.                   

Irtaimiston huutokauppa Komisuolla (1900)

Uusi Aura 18.4.1900

Uusi eduskunta (1907)

Tampereen Sanomat 14.4.1907

Lehdessä koko maan tulokset. Seuraavassa Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä valitut:

Nuorsuomalainen puolue.

Mikkola, Antti, lakit. kand., Turku.
Sosialidemokraattinen puolue.
Heikkilä, Seth, sanom. toimittaja, Turku.
Wuolijoki, Wäinö, maisteri, Helsinki.
Aalle, Iida, neiti, Helsinki.
Tainio, Taawi, sanom. toimittaja, Turku.
Ruotsalainen kansanpuolue.
Sundblom, Julius, toimittaja, Maarianhamina. *)
Rosenqwist, V. T., rehtori, Helsinki.
Karlsson, K. J., maist., Pietarsaari.
Schultz, Oskar, insinööri, Turku.
Neowius, Dagmar, opettajatar, Helsinki.
Suomettarelainen puolue.
Gripenberg, Aleksandra, neiti, Helsinki.
Hjelt, Aug., tirehtööri, Helsinki.
Käpy, Aleksi, howioik. asessori, Turku.
Knuutila, Kaarle, maanwilj., Paimio.
Rannikko, Juho, torppari, Taiwassalo.
Sipilä, Frans Wilho, kirkkoherra, Mynämäki.
Kristillinen työwäenliitto.
Heininen, Kaarlo, mylläri, Pyhämaa.

*) Nimi lehdessä virheellisesti Sundholm

 

Puolueiden voimasuhteita.

Eduskunnassa tulee näin ollen olemaan eri puoluiesta seuraawat määrät edustajia:

Sosialidemokraatteja 80

Suomettarelaisia 55

Suomettarelaisten ja maalaisliiton yhteisiä 3

Suomettarelaisten ja kristill. työw. yhteinen 1

- Yhteensä 59 

Nuorsuomalaisia 24

Nuorsuom. ja Maalaisliiton yhteisiä 4

Suomen Maalaiswäestön Liiton 7

- Yhteensä 35 

Ruotsalaisesta puolueesta 24

Krist.-työw. liitosta 2

Naisia on tullut walituksi sosialidemokraattisesta 9, suomettarelaisesta 6, nuorsuomalaisesta 2, maalaisliitosta 1 ja ruotsalaisesta puolueesta 1, eli eduskunnan 200 jäsenestä 19.

Kansakouluhanke eteläisissä kylissä (1898)

Uusi Aura 31.3.1898

   --- Kansakoulupuuhia Kiikalassa. Tämän maaliskuun 26 p:nä oliwat talonomistajat Kiikalan pitäjän Pirilän, Kruusilan ja Raswalan kylistä, Kiskon pitäjän Willikkalan kylästä sekä samaan pitäjääseen kuuluwista Sammalon ja Bergwik-nimisistä yksinäistaloista kokoontuneet Kruusilan Aron taloon sen isännän kehotuksesta keskustelemaan oman yhteisen kansakoulun perustamisesta. Harwinaisen yksimielisesti päättiwät nämä pyytää kukin kunnaltaan lupaa saada erota eri koulupiiriksi ja sitten yhdistyä kannattamaan yhteistä ylhäisempää miesopettajan hoidettawaa sekakansakoulua, joka asetettaisiin Pirilän Yli- ja Ali-Wesän maalle, minka maan saapuwilla olewat omistajat jalomielisesti lupasiwat antaa eri palstatilaksi ainoastaan sillä wuosiwerolla, joka arwion mukaan sen osalle tulee. Asiata tarkemmin yksityiskohdistaan walmistamaan asetettiin komitea, jonka jäseniksi walittiin Kiikalan puolelta talolliset J. Sten-Aro Kruusilasta, Juha Topuli Raswalasta, Kustaa Heininen-Rusko Pirilästä, sekä Kiskon puolelta: talolliset Elias Selen-Sirkka Willikkalasta, Karl Lemberg-Sammalo ja Emil Selenius-Bergwik. Tämän komitean tulisi laatia ehdotuksensa hetimiten, että koulu saataisiin toimeensa niin pian kuin mahdollista. Kokouksesta, jossa puhetta johti opettaja P. J. Julkunen, laadittiin kohta pöytäkirja ja kirjoittiwat sen alle kaikki saapuwilla olleet jäsenet. Se pidetään tämän uuden koulun peruskirjana. Kun tämä hanke toteutuu, jolle sydämestämme toiwomme menestystä ja Kiikalan ja Kiskon kuntakokouksen kannatusta, niin on silloin taasen yksi rengas kansaamme yhdeksi kokonaiseksi wyöttäwään wyöhön juotettu, yksi lehtinen sen siwistyshistoriaan liitetty ja todistaa se waan, että täälläkin herätään seuraamaan aikaa.

  Eiköhän muitten "kuutti"-kulmien esim. Hirwelän Kiikalassa sopisi seurata tätä kaunista esimerkkiä, että asiata kuntakokouksessa käsiteltäessä saataisiin täydellinen piirijako toimeen.

Ilmoituksia - Johannislundin pulloja ja purkkeja (1900)

Pellervo 1.4.1900

Päivälehti 29.4.1900

Hufvudstadsbladet 29.4.1900

Uusi Suometar 15.5.1900

Vaalien äänijakauma alueittain (1907)

Sosialisti 26.3.1907

 Waalien tuloksia Turun läänin eteläisestä waalipiiristä.

Kiikalan 1 äänialue:

sosialistit 189

suomet. 177

nuorsuom. 6

krist. työw. 6

ruots. 2

per. krist. 1

Kiikalan 2 äänialue:

sosialisteja 185

suomet. 130

nuorsuom. 38

krist. työw. 13

per. krist. 4

Kiikalan 3 äänialue:

suomet. 72

sosialisteja 53

nuorsuomal. 9

per. krist. 1

Eilen iltaan saakka yhteensä saaneet ääniä:

suomettarelaiset 14,145

sosialistit 11,763

ruotsikot 10,012

nuorsuomalasiet 3,779

krist. työwäki 2,775

perustuslaill. krist. 1,190

willejä 105

Onnettomia tapauksia (1890)

Aura 7.2.1890

   Tapaturma. Kun torppari August Silfwer, Kiikalan pitäjästä, Raswalan kylästä, Topulin talosta, tämän kuun 4 p:nä oli silppuja leikkaamassa tapahtui hänelle se onnettomuus että hän leikkasi wasemman kätensä etusormen aiwan halki. Mies tuotiin Saloon lääkärin apua saamaan.

Aura 1.3.1890

   Onnettomuus. Kun w. k. 26 p:nä Kiikalan miehet oliwat tuomassa lankkukuormia Saloon, niin Perttelin kirkon luona potkasi eräs kurittu-hewonen erästä Kiikalan pitäjän renkimiestä, joka istui lankkukuorman etupäässä, päähän niin pahoin että hän täytyi oitis tuoda Saloon lääkärin apua saamaan. Lääkäri Salossa määräsi hänen wietäwäksi Turun sairashuoneeseen ja arweli hengen olewan waarassa.

Oluenmyyntikielto (1895)

Aura 14.3.1895

  -- Oluenmyynti kielletty. Kiikalan kunnan kestikiewareilta on oluenmyyntioikeus kunnan päätöksen mukaan kielletty. Tämä päätös oli ihan yksimielinen.

Eduskuntavaalit 15.-16.3. (1907)

Ehdokkaita Turun Eteläisestä vaalipiiristä

Valförbundet A. Svenska folkpartiets valförbund
Åbo Underrättelser 15.3.1907

Vaaliliitto B. Nuorsuomalaisten vaaliliitto

Turun Sanomat 15.3.1907

Vaaliliitto C. Sosiaalidemokraattien vaaliliitto

Sosialisti 15.3.1907 

Vaaliliitto D. Suomalaisen puolueen vaaliliitto
Uusi Aura 12.3.1907 

Vaaliliitto E. Kristillismielisten vaaliliitto

Turun Sanomat 15.3.1907

Vaaliliitto F. Kristillisen työväen vaaliliitto

Uusi Aura 14.3.1907 

Surmatyö Rekijoella (1830)

Helsingfors Tidningar 16.01.1830

 

den 16 Nov. har Sockneskräddaren Henrik Andsten från Reckjoki by i Kiikala Socken så swåra slagit Bondesonen Michel Michelsson Klemelä från samma by, att denne genast deraf aflidit

Ateria äänestä (1907)

Sosialisti 2.3.1907

[ Pippuria ja sinappia! ]

Ehtoollisaterian

on eräs Kiikalan isäntä luwannut jokaiselle, joka äänestää suometarlaista ensi waaleissa eduskuntaan. Jos hän luulee rokkakupilla ostawansa työläisten erikoisoikeuden, on hän sangen suuresti erehtynyt. Kaikki eiwät sentään ole heikäläisten kaltaisia. Näyttäkää Kiikalan työläiset sille herralle, että kyllä siinä parempia keinoja tarwitaan, jos aijotaan itsetietoisia nenästä wetää ja wiekää kiusallakin oma miehenne eduskuntaan.

Ilmoitus - Johannislundin pulloja (1884)

Åbo Underättelser 18.2.1884

Nuorsuomalaisten kokous 15.2. (1907)

Turun Sanomat 23.2.1907

[Maaseutukirjeitä.]

Kiikala.

  Kuten kaikkialla maassamme on Kiikalassakin kulkenut agitaattoreita, suomettarelaisia ja sosialisteja jo pitkät ajat, mutta wasta wiime perjantaina helmikuun 15 pnä pidettiin täällä ensimäinen nuorsuomalaisten kokous Kirkonkylän Sepällä, missä puhujana esiintyi maanwiljelijä W. Palm Sauwosta. Puhuttuaan ensin nuorsuomalaisen puolueen synnystä, sen toiminnasta warhaisempina aikoina, ja erittäinkin sen ponnistuksista sortowuosina, selitti hra Palm nuorsuomalaisen puolueen ohjelmaa. Lopuksi syntyi pieni keskustelu parin sosialistin kanssa, jotka kuitenkin pian tunnustiwat kykenemättömyytensä wäittelemään sellaisen miehen kanssa kuin hra Palm oli, ja useimmat kuulijat lausuiwat hra Palmin puhuneen oikein. --- Käytyään sitten lauwantaina Kiikalan lasitehtaalla, esiintyi hra Palm toistamiseen Kirkonkylässä sunnuntai iltapäiwällä, tällä kertaa Kirjaksen talossa. Kuulijoita oli runsaasti ja näytti yleisö tarkkaawaisesti seuraawan esitystä. Myöhemmin illalla saapui kokoukseen muutamia päihtyneitä tukkityömiehiä, jotka suuriäänisinä wiinapullot kädessä hyökkäsiwät keskelle kokoushuoneen lattiaa ja alkoiwat tapella. Sietäisiwät mokomatkin willit saada ansaitun palkkansa kokoontumiswapauden häiritsemisestä, sillä kokous tietystikin näin ollen oli keskeytettäwä. Seuraawana päiwänä, maanantaina, esiintyi hra Palm Hirwelän Sepällä. Täällä syntyi esitelmän jälkeen pieni wäittely kolmen suomettarelaisen kanssa. Yksi heistä, arwoltaan kansakoulunopettaja, yritti puhua Snellmanista, Yrjö-Koskisesta ja Arwidssonista, mutta pahastui pian, kun tuli puhe kansakoulun opettajain palkoista ja lähti pois. Toinen jälellä jääneistä suomettarelaisista, joka oli käynyt agitaattorikursseilla Helsingissä, rupesi wäittämään, että se on hallitus joka laatii torpparilain, eikä waltiopäiwät. Toinenkin paljasti pian tietämättömyytensä, kun alkoi puhua nuorsuomalaisten ja ruotsalaisten waalilistojen tunnuslauseista sellaisina, kuin hän ne oli nähnyt suomettarelaisten agitaattorien leikkiwaaleissa käyttämissä waalilipuissa. Näitä lippuja oli hän pitänyt niinä samoina, joita maalisk. 15 ja 16 päiwänä käytetään. Kun suomettarelaisilla kaikki fraasit oliwat loppuneet, pyysiwät he saada keskustella Laukon häädöistä. Tarkotuksena oli tässä yhteydessä parjata nuorsuomalaisia, mutta yritys tietystikin epäonnistui. -- Lämpimillä isänmaallisilla puheillaan herätti hra Palm näinä päiwinä suuren osan Kiikalan kansasta wälinpitämättömyyden unesta ja hänen suora ja ystäwällinen käytöksensä sekä selwät, kansanomaiset esitelmänsä hankkiwat hänelle täällä suuren joukon innokkaita kannattajia.

 

Kilpa-ajot laskiaistiistaina (1907)

Turun Sanomat 7.2.1907

Uusi Aura 20.2.1907

Ida Aalle esitelmöimässä (1907)

Sosialisti 26.2.1907

Työwäen kokouksia.

  Kiikalassa piti esitelmän t. k. 13 pnä eduskuntaehdokkaamme neiti Ida Aalle. Tilaisuuteen oli saapunut yleisöä runsaasti ja kuunteli se mielihywillään tuota lennokasta puhetta. Eräs suometarlainen koetti kyllä wastustella, mutta ontoksi hawaittiin hänen perustelunsa. -- Kokous kesti puoleen yöhön.

Fariseus.