Luvatonta viinanmyyntiä (1910)

Uusi Aura 14.4.1910

  

  -- Luwattomasta wäkijuomain myymisestä sakotettuja Halikon y. m. pitäjäin käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa oli t. k. 11 p. m. m. esillä kaksi juttua, koskewat luwatonta wäkijuomain myyntiä Salon wiime markkinoilla. Toinen syytetyistä Juho Bernhard Juntunen Kiikalasta sai sakkoa 100 mk. taikka on warain puutteessa pidettäwä 20 päiwää wankeudessa sekä tuomittiin maksamaan Salon kauppalalle 30 mk. ynnä todistajainpalkkioita. Toinen syytetyistä Arttur Wilhelm Niemi Kuusjoen Kurkelasta, joka luwattomasti oli myynyt wäkijuomia myöskin Kuusjoella, sai sakkoa 120 mk. wastaten 22 p. wankeutta sekä tuomittiin wielä maksamaan Salon kauppalalle 20 mk. sekä Kuusjoen kunnalle 30 mk.

Koira kadonnut Salossa (1896)

Aura 16.5.1896

Poisjuossut bernhardilainen (1908)

Turun Sanomat 24.4.1908

Lankunsahausta ja pullojenvalmistusta (1903)

Suomen Kansa 14.3.1903

  — Kiikalasta kirjoitetaan: Tänä talwena ei ole ollut puutetta töistä. Pappilan metsässä on ollut koko talwen lankunsahausta ja -ajoa hewosmiehille, työt on nyt loppuun suoritettu. Sahuria siellä on ollut noin 50 paria keskimäärin marrask. alusta asti; metsän oli ostanut herra Juselius, Porista. Yksityiset owat myöskin sahauttaneet paljon lankkuja tänä talwena. Sirkkeliä täällä käypi wesiwoimalla 4–5 kpl, joissa on hywin mukawa tehdä lankkuja y. m. kotitarpeita warten. Kun tuli puheeksi teollisuuslaitokset, niin yhteydessä olkoon mainittu Johannesluodon lasitehdas, jossa tehdään pulloja ja purkkia.

  Nykyisin siellä on pullonpuhaltajia 14 ja saman werran poikia apulaisina. Sirkkelisaha löytyy myöskin täällä, joka on höyryllä käypä. Koko työkunta nousee noin 40–50 paikoille. Kummana asianhaarana pysyy, että Johannislundissa ei ole tikkua ristiin pantu siihen suuntaan, joka kohottaisi työmiehen henkisiä aatteita wähän korkeammalle; ei ole lukusalia, ei minkäänmoista huonetta, jossa woisi kokoontua tuumiskelemaan ajan riennoista. Sanomalehtiä täällä kyllä yksityiset tilaawat, mutta sehän on luonnollista, että keskustelu niiden johdosta on wälttämätön elinehto ainakin työmiespiireissä, joissa nykyisin koetetaan tehdä parannuksia entisen järjestelmän muuttamiseksi toiseen suuntaan. Juhannislundilaisten ei sopisi mielestäni olla osaaottamatta tähän niin tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen. Toimeen siis siihe suuntaan, että saadaan yhteinen kokoushuone, jossa sopusoinnussa isännän kanssa tuumitaan asioita, joista koituu molemmille hyötyä ja hupia.  —  S. T.

Lupa lapsityövoiman käyttöön (1903)

Helsingfors-Posten 27.2.1903

Päivälehti 27.2.1903

Ilmoitus - mylly Varesjoelta (1901)

Uusi Aura 13.4.1901

Myllärit!

huomatkaa!

  Paikkakunnalta poismuuton takia myydään edullisilla maksuehdoilla wesimylly, sijaitsewa Kiikalan pitäjän Saarenkylän maalla wesirikkaassa Wareskoskessa. Mylly on warustettu 4 kiwiparilla, ruis- ja kaurakiwi sekä sihti- ja ryynikiwi ynnä pärehöylä, kaikki hywässä kunnossa, ihan uudestaan rakennettu. Tarpeelliset asuin- ja ulkohuoneet, osaksi uusia. Kaupasta saadaan sopia kirjallisesti tai suullisesti omistajan kanssa paikalla.

  Kiikala, Waresjoki, huhtik. 6 p. 1901.

J. Tamminen.                   

Irtaimiston huutokauppa Komisuolla (1900)

Uusi Aura 18.4.1900

Uusi eduskunta (1907)

Tampereen Sanomat 14.4.1907

Lehdessä koko maan tulokset. Seuraavassa Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä valitut:

Nuorsuomalainen puolue.

Mikkola, Antti, lakit. kand., Turku.
Sosialidemokraattinen puolue.
Heikkilä, Seth, sanom. toimittaja, Turku.
Wuolijoki, Wäinö, maisteri, Helsinki.
Aalle, Iida, neiti, Helsinki.
Tainio, Taawi, sanom. toimittaja, Turku.
Ruotsalainen kansanpuolue.
Sundblom, Julius, toimittaja, Maarianhamina. *)
Rosenqwist, V. T., rehtori, Helsinki.
Karlsson, K. J., maist., Pietarsaari.
Schultz, Oskar, insinööri, Turku.
Neowius, Dagmar, opettajatar, Helsinki.
Suomettarelainen puolue.
Gripenberg, Aleksandra, neiti, Helsinki.
Hjelt, Aug., tirehtööri, Helsinki.
Käpy, Aleksi, howioik. asessori, Turku.
Knuutila, Kaarle, maanwilj., Paimio.
Rannikko, Juho, torppari, Taiwassalo.
Sipilä, Frans Wilho, kirkkoherra, Mynämäki.
Kristillinen työwäenliitto.
Heininen, Kaarlo, mylläri, Pyhämaa.

*) Nimi lehdessä virheellisesti Sundholm

 

Puolueiden voimasuhteita.

Eduskunnassa tulee näin ollen olemaan eri puoluiesta seuraawat määrät edustajia:

Sosialidemokraatteja 80

Suomettarelaisia 55

Suomettarelaisten ja maalaisliiton yhteisiä 3

Suomettarelaisten ja kristill. työw. yhteinen 1

- Yhteensä 59 

Nuorsuomalaisia 24

Nuorsuom. ja Maalaisliiton yhteisiä 4

Suomen Maalaiswäestön Liiton 7

- Yhteensä 35 

Ruotsalaisesta puolueesta 24

Krist.-työw. liitosta 2

Naisia on tullut walituksi sosialidemokraattisesta 9, suomettarelaisesta 6, nuorsuomalaisesta 2, maalaisliitosta 1 ja ruotsalaisesta puolueesta 1, eli eduskunnan 200 jäsenestä 19.

Kansakouluhanke eteläisissä kylissä (1898)

Uusi Aura 31.3.1898

   --- Kansakoulupuuhia Kiikalassa. Tämän maaliskuun 26 p:nä oliwat talonomistajat Kiikalan pitäjän Pirilän, Kruusilan ja Raswalan kylistä, Kiskon pitäjän Willikkalan kylästä sekä samaan pitäjääseen kuuluwista Sammalon ja Bergwik-nimisistä yksinäistaloista kokoontuneet Kruusilan Aron taloon sen isännän kehotuksesta keskustelemaan oman yhteisen kansakoulun perustamisesta. Harwinaisen yksimielisesti päättiwät nämä pyytää kukin kunnaltaan lupaa saada erota eri koulupiiriksi ja sitten yhdistyä kannattamaan yhteistä ylhäisempää miesopettajan hoidettawaa sekakansakoulua, joka asetettaisiin Pirilän Yli- ja Ali-Wesän maalle, minka maan saapuwilla olewat omistajat jalomielisesti lupasiwat antaa eri palstatilaksi ainoastaan sillä wuosiwerolla, joka arwion mukaan sen osalle tulee. Asiata tarkemmin yksityiskohdistaan walmistamaan asetettiin komitea, jonka jäseniksi walittiin Kiikalan puolelta talolliset J. Sten-Aro Kruusilasta, Juha Topuli Raswalasta, Kustaa Heininen-Rusko Pirilästä, sekä Kiskon puolelta: talolliset Elias Selen-Sirkka Willikkalasta, Karl Lemberg-Sammalo ja Emil Selenius-Bergwik. Tämän komitean tulisi laatia ehdotuksensa hetimiten, että koulu saataisiin toimeensa niin pian kuin mahdollista. Kokouksesta, jossa puhetta johti opettaja P. J. Julkunen, laadittiin kohta pöytäkirja ja kirjoittiwat sen alle kaikki saapuwilla olleet jäsenet. Se pidetään tämän uuden koulun peruskirjana. Kun tämä hanke toteutuu, jolle sydämestämme toiwomme menestystä ja Kiikalan ja Kiskon kuntakokouksen kannatusta, niin on silloin taasen yksi rengas kansaamme yhdeksi kokonaiseksi wyöttäwään wyöhön juotettu, yksi lehtinen sen siwistyshistoriaan liitetty ja todistaa se waan, että täälläkin herätään seuraamaan aikaa.

  Eiköhän muitten "kuutti"-kulmien esim. Hirwelän Kiikalassa sopisi seurata tätä kaunista esimerkkiä, että asiata kuntakokouksessa käsiteltäessä saataisiin täydellinen piirijako toimeen.