27.12.2013

Kvartsilouhimo uudelleen käyttöön (1911)

Aamulehti 20.12.1911


   — Unohtunut kwartsilouhimo Kiikalassa uudelleen käytäntöön. Kiikalan lasitehtaan omistaja, tehtailija H. Silwen, on pannut uudelleen käytäntöön Kiikalan Röysän kylässä olewan wanhan kwartsilouhimon, joka wiime wuosikymmenien aikana oli joutunut wallan unohduksiin, kunnes hra Silwen wanhoista geologisista kartoista sai louhimosta selon.
   Louhimoa paraikaa puhdistetaan ja on siitä jo hiukan louhittukin. Kwartsi on laadultaan mitä parhainta ja lumiwalkoista.
  Noin 50—60 wuotta sitten, kun louhimossa työskenneltiin, kuuluu siitä saatu kwartsi käytetyn ikkunalasin walmistukseen. Ja myöskin nyt käytetään louhimosta saatua kwartsia lasinwalmistukseen Kiikalan lasitehtaalla.              —  Tur. San.

17.12.2013

Kansakoulun jatkokurssi (1903)



  — Kansakoulun jatkokurssit alkoiwat t. k. 1 p. Kiikalan Komisuon kansakoululla. Oppilaita on 37, joista m. m. 4 on jo niin paljon tämän maailman tuulia tunnustellut, että päälaki on alkanut kumottaa. Waikkapa hiukset eiwät olekaan heidän päistään wielä wanhuuden tähden häwinneet, osottaa tuo merkki sittenkin, että he owat käsittäneet: "Oppia ikä kaikki."  Mainitut kurssit owat muuten ensimmäiset Kiikalassa ja kestäwät ne wähintään 150 tuntia. Opetus on osanottajille maksuton.


Uusi Suometar 30.12.1903


  — Jatkokurssit on pannut toimeen Kiikalan Komisuon kansakoululla k:opettaja J. Luukko. Osanottajia on wähän waille puolisataa. Opetusta annetaan kolmasti wiikossa.



29.11.2013

Poika hukkui heikkoihin jäihin (1911)



Hukkumistapaus Kiikalassa.

   Sunnuntaina klo 12 jälkeen päiwällä hukkui Kiikalan Johanneslundissa heikkoihin jäihin tehtailija H. Silwénin 8-wuotias poika Åke. Poika oli mennyt potkukelkalla luistimaan Säräjärwen heikolle jäälle, jolloin jää petti. Eräs awuksi rientänyt lasinpuhaltaja upposi myöskin, mutta onnistuttiin hänet, waikka waiwoin, pelastamaan


13.11.2013

Kynttiläkruunu lahjoituksena kirkkoon (1863)


   Kiikalasta.  Muistoksi syntymä-pitäjällensä on Brandmestari Helsingin kaupungissa herra Juha Nikander lahjoittanut Kiikalan uutteen kirkkoon hywin pulskean ja kauniin pronssi-waskiseen 24 kynttiläisen kruunun, jonka tehtaan-isäntä Kalajoella Leander Helander on tehnyt 50 hopea ruplalla. — Kiitos ja kunnia olkoon herra Nikanderille tästä rakkauden-lahjastansa!!
   Tätä ennen oli seurakunta ostanut samalta Kalajoen Helanderilta kaksi suurempaa kruunua, joista toinen on 48 ja toinen 40 kynttilän asemalla, ja owatkin mielestäni tän laiset kruunut kirkkoihin kaikista muista kruunuista sopiwimmat, niin kauneutensa kuin senkin tähden, etteiwät ne muuta muotoansa, niinkuin ulkomailta tuodut tekewät.
J. E. A.     

Johan Simonpoika Nikander, s. 17.12.1828 Kiikala Komisuo - vanhemmat Savisillan torppari Simon Mikonpoika Nikander (s. 3.11.1802 Kiikala) ja talollisen tytär Sofia Juhontytär Someron Kaskiston Majaselta (s. 5/15.2.1804). Palomestari Nikander kuoli naimattomana Helsingissä 1867-68.

29.10.2013

Varkaita ohramakasiinissa (1888)



   — Warkaus.  Kiikalan pitäjän ohralainamakasiinista on warastettu ohria sillä tawalla, että eri paikkoihin takaseinään wuoraus-listojen alle, sammalwaron kohdalle on kaiwettu neljä reikää, jotka huomattaessa oliwat riewuilla tukitut ja joista wieläkin juoksi ohria. Huomattawa on että salwot tässä makasiinissa (on nimittäin eri ruis-makasiini) owat tehdyt seinään kiinni. Milloin nämä reiät owat tehdyt ei woida tietää, mutta ett'eiwät ne hiljakkoin ole tehdyt, näkyi siitä, että leikkaus rei'istä oli siintynyt ja wanhentuneen näköinen. Toista kymmentä tynnyriä ohria arwellaan parhaallaan olewan makasiinista poissa. 50 markan palkinnon on kuntatalous määrännyt sille, joka antaa warkaasta niin warmoja tietoja, että hän niiden nojalla woidaan tuomita tästä warkaudesta.
(Aura.)     

25.10.2013

Kirje Kiikalasta (1888)


Kirjeitä maaseuduilta.
(Turun lehdelle.)

   — Kiikalasta elokuun 3 p:nä *).
  Mitähän Kiikalastakin olisi kerrottawa?
  Niin, eipä juuri mitään! Siksipä en olekaan nähnyt mitään tietoja täältä sanomalehdeissä.
  Minä nyt koetan aloittaa, niin ehkä muutkin sitä sitten jatkawat. Sen warmaan tekewät?
  Kiikala ei ole suuri seurakunta; pieni pitäjä läänin rajamaissa. Ei mitenkään merkillisempi, kuin muutkaan naapuripitäjäät, ellei sentähden, että se on tuntuwasti tasaisempi, kuin läheiset pitäjäät näillä tienoin. Siksipä järwetkin täällä owat hywin matalarantaisia ja muutenkin kokonaisuudessaan werrattain mataloita ja liejupohjaisia.
  Ettei tämä seurakunta ole niin erittäin rikkailla luonnon antimilla warustettu, sen huomaa jo ensi silmäyksellä. Kyllä sentään täälläkin toimeen tullaan, kuin wisusti ja säästäwäisesti eletään.
   Tullaan sitten Kiikalankin merkillisyyksiin.
  Keltaiseksi maalattu puukirkko kaksine tornineen näyttää kaukaa katsottuna koko siewältä niin että  — äläpäs mitä!  —  luulet edessäsi seisowan komean tiilikirkon. Waan tulet lähemmäksi, huomaatkin, ettei se niin warsin siewä ja komea ole.
  Kirkon sisustus ei sekään kummastusta herätä. Parwet ylt'ympäri kirkkoa korwaawat kentiesi sen ahtauden, mikä muuten alhaalla syntyisi.
  Hywä-ääniset urut tekewät jumalanpalweluksen juhlalliseksi, waikkapa ne pienetkin owat.
  Alttaritaulu, waikka onkin jotenkin suuri ja joka on kuwaawinaan Kristuksen kirkastamista, ei ole mikään mestariteos. Sen on maalannut eräs sälli, joka kirkkoa maalaessaan maalaili alttaritaulun kiikalalaisille iltatyönä. Ei kaikkea hywää yhteen paikkaan sowi.
  Kirkon sakaristossa on wielä lainakirjasto, muutamia kannettomia, wieläpä kannellisiakin nidoksia hyllyllä. Ett'ei tätä kirjastoa ole hywään aikaan käytetty, sen huomaa ensi silmäyksellä. Tämä on kaiketi sitä meidän aikakautemme edistymistä?
  Pulska kansakoulurakennus sijaitsee saman tien warrella, kuin Suomusjärwenkin kansakoulu, jonka Aura mainitsee sijaitsewan waltamaantien warrella. Wahinko waan, että ihmisillä on samasta asiasta ihan erilaiset käsitykset. Tämä kaiketi on sitä luonnon orjuutta? Kansakoulu on täällä ollut waikuttamassa jo 5 wuotta. Oppilasluku on wuosittain yhä wähentynyt, niin että wiimeksi oli waan 22 oppilasta. Se on yhteinen koulu sekä pojille että tytöille; eri lukuhuone löytyy kummallekin sukupuolelle, waikkei oppilaiden wähyyden tähden ole käytetty kuin yhtä. Sitä paitse löytyy eri käsityöhuone ja kaksi kammaria sitä warten että kaukaisemmat koulussa käwijät woisiwat niissä pitää asuntoa.
  Kiikalan kansakoulu on hywin sopiwalla paikalla järwen rannalla. Se ei ole liian kaukana eikä liian lähelläkään muita ihmis-asuntoja.
  Olenko jo kertonut teille makasiiniwarkaus-jutun? En luullakseni. Noo, warkaat kun näwersiwät tässä tuonnoin seinään läpiä ja juoksuttiwat niistä ohria säkkiinsä yön aikana. Päiwäksi tukkiwat läwet huolellisesti. Kun asia huomattiin, oliwat jo ohrat loppua tekemässä. Kyllä keinoja keksitään kaikilla aloilla.
  —  —  —  Nythän sitä olen aloittanut ja saadaanpa nähdä, että seuraajoita saan. Ja kylläpä sitä kannattaa kirjoittaa täältäkin, sillä wuodentulotoiweet owat yleensä lupaawat. Kyllä syksyllä arwaa naimaan mennä, koska perunoitakin näyttää tulewan, ell'ei halla niitä waan turmele.
  Hywästi siis, hywät lukijat ja kirjeenwaihtajat, waikkapa näkemään asti, niin käsi käteen!
Joku.    
  *) Lähettäminen erehdyksessä myöhästynyt liiaksi.