Kirjelmä Kiikalasta (1904)

Uusimaa 22.1.1904

[Uudeltamaalta ja lähiseuduilta]

Kiikala.

  —  Kirjelmä Kiikalasta. Eipä usein ole näkynyt pitäjämme uutisia Uusimaan palstoilla, ja koska tätä lehteä kuitenkin pitäjäämme lewiää, niin pälkähtipä päähäni keneltäkään lupaa kysymättä kyhätä pieni pätkä Kiikalan riennoista ja pyrinnöistä, siinä toiwossa, että näkisin sen jonakin päiwänä "Uusimaan" maaseutukirjeitten joukossa.

  Siwistystyötä on täällä koetettu woimien mukaan tehdä. Niinpä owat paraillaan kansakoulujatkokurssit käynnissä Komisuon kansakoululla, joihin useita wanhempiakin ihmisiä on innolla ja uutteruudella yhtynyt. Tästä päättäen onkin siwistyksenharrastus siis melkoisen suuri. Oppilaiden luku on 40, ja annetaan heille opetusta maksutta. Kurssit alkoiwat jo joulukuun 1 pnä wiime wuonna ja jatkunewat ehkä maaliskuun loppupuolelle, kestäen kaikkiaan noin 150 tuntia. Johtajana toimii kansak. opettaja J. J. Luukko, muina opettajina taas rowasti J. A. Kerppola sekä ylioppilas Armas Kerppola.

  Raittiustyötä on myöskin uutteruudella harrastettu. Oliwatpa täällä uuden wuoden alkupäiwinä  — Turun piiritoimikunnan puolesta  — raittiuskurssitkin, joissa useat puhujat esiintyiwät, walaisten esityksiään hauskoilla tauluilla ja pieniä kokeita näyttämällä. Warmaankin jättiwät nämä kurssit kiikalaisten mieliin hauskan, kiitollisen muiston. Raittiusyhdistyksemme "Walonsäde II" piti wuosikokouksensa Komisuon kansakoululla t. k. 16 pnä alkaen klo 6 ip. Wuosikertomuksesta näkyy, että seuraan on sen ensimäisen toimintawuoden aikana liittynyt 154 jäsentä, mutta niistä on poismuuton takia eronnut 8 ja kuoleman kautta 1 jäsen; rikkomisen ja muitten syitten tähden on erotettu 31 jäsentä, joka luku osottaa, että useat wielä ottawat raittiustyön liian keweältä kannalta. Wiime wuoden kuluessa on seuran keskuudessa pidetty 8 toimikunnan-, 4 piiritoimikuntain-, 4 piiri- ja 5 yleistä jäsenkokousta sekä 10 iltamaa, joissa on pidetty yhteensä 26 puhetta ja esitelmää, esitetty muutamia näytelmäkappaleita ja useita wuorokeskusteluja, luettu kertomuksia, lausuttu runoja y. m. Seuran tilikirjasta näkyy, että seura wiime wuodelta jäi welkaa 21: 94 p:iä, jota wastassa kuitenkin on pieni kirjasto y. m. omaisuutta.

  Seuran esimieheksi walittiin yksimielisesti entinen esimies, opettaja J. J. Luukko. Toimikuntaan tuliwat kuulumaan entinen talollinen A. Tähtinen, nahkuri J. Hildén, rustitilall. poika K. Stén sekä neidet Olga Stén ja Martta Mikkola. Paitsi tätä toimikuntaa, walittiin wielä 5-henkilöinen kirjallisuuswaliokunta ja 6-henkilöinen huwitoimikunta. Tilintarkastajiksi tuliwat tehtaankirjuri J. O. Sundell ja taloll. poika Kalle Wasenius sekä heidän waramiehikseen taloll. J. Tamminen ja taloll. poika Kustaa Wasenius.

  Seuraa edustamaan Turun raittiuspiirin wuosikokouksessa Salossa walittiin taloll. J. Saksén ja A. Juselius, taloll. poika M. R. Heininen sekä neidit Hilma Kaskelin ja Lempi Lempinen. Sortawalassa kesällä pidettäwään yleiseen raittiuskokoukseen ei ainakaan wielä katsottu woitawan walita wirallista edustajaa.

  Paitsi näitä asioita, keskusteltiin wuosikokouksessa useista seuran edistystä ja waurastumista koskewista asioista y. m.

  Kunnassamme alkaa helmikuun 1 pstä toimia neljäs kansakoulukin Johannislundin lasitehtaalla, jossa näihin asti on ollut waan seisowa pientenlasten koulu. Kaikilla tawoin koetetaan siis pyrkiä eteenpäin siwistyksen ja edistyksen tiellä.   —  Toiste enemmän. Hywää jatkoa uudelle wuodelle toiwottaa 

" Mars A."       

Kansakoulun jatkokurssi (1903)

Uusi Suometar 12.12.1903

  — Kansakoulun jatkokurssit alkoiwat t. k. 1 p. Kiikalan Komisuon kansakoululla. Oppilaita on 37, joista m. m. 4 on jo niin paljon tämän maailman tuulia tunnustellut, että päälaki on alkanut kumottaa. Waikkapa hiukset eiwät olekaan heidän päistään wielä wanhuuden tähden häwinneet, osottaa tuo merkki sittenkin, että he owat käsittäneet: "Oppia ikä kaikki."  Mainitut kurssit owat muuten ensimmäiset Kiikalassa ja kestäwät ne wähintään 150 tuntia. Opetus on osanottajille maksuton.

Uusi Suometar 30.12.1903

  — Jatkokurssit on pannut toimeen Kiikalan Komisuon kansakoululla k:opettaja J. Luukko. Osanottajia on wähän waille puolisataa. Opetusta annetaan kolmasti wiikossa.

Satakosken silta yhteistoimin (1903)

Uusi Aura 23.4.1903

  — Yhteistoimintaa oli sekin, kun Kiikalan pitäjän Satakosken kulmalaiset ja osa Komisuon kyläläisistä yhtyiwät yksinmielin tekemään siltaa Komisuolta Satakosken kautta Somerolle wiewälle tielle Satakoski nimisen kosken yli. Silta tehtiin kiwestä kummastakin päästä ja keskiosa kansitettiin puisilla kansilla, äyräät laskettiin ja alipäät korotettiin soralla, että saatiin ahteet lankuiksi. Tietä myöten on jo kuljettu satakunta wuotta, eikä ole ennen ollut niin paljon yksimielisyyttä, että olisi ruwettu siltaa puuhaamaan, waan on ajettu kosken pohjassa, missä talwisaikana hirweän kylmä wesi on kastanut hewosten jalat. Äyräät owat myöskin olleet sangen korkeat ja hewosille on ollut raskasta niitä myöten ylöspäin kawuta.
  Siinäkin tuli suuri helpotus uskollisille kotieläimille, kun pääsewät kuiwin jaloin käwelemään joen yli, eikä tarwitse ihmistenkään kewätwesien aikana kääntyä rannalta takaisin. Työ tuntui kyllä raskaalta tämmöisenä wuonna, mutta yksimielisyydellä ja sowulla saadaan paljon aikaan, sanoo kirjeenwaihtajamme.

[alkuperäistekstin Sotakoski korjattu oikeaan muotoon Satakoski]
 

Hornaeuksen vararikkohuutokauppa (1903)

Uusi Aura 12.4.1903

Maanantaina

toukokuun 11 p:nä klo 12 päiwällä myydään julkisella wararikkohuutokaupalla Kiikalan pitäjän Komisuon kylässä ent. sahanomistajan Kristian Hornaeuksen wararikkopesän omistamat luonnonkauniilla paikalla lähellä kirkkoa, waltamaantien warrella sijaitsewat, ihan uudet asuin- ja ulkohuonerakennukset, sopiwat hywin jollekin liikkeen harjoittajalle. Asuinhuonerakennukseen tulee 6 lämmintä huonetta, joista 3 on walmista ja 3 wielä kesken walmistamatta. Maapalsta, johon asuntoriwi on rakennettu, on ikipäiwiksi omaksi ostettu ja löytyy siinä wiljelysmaata perunoille, puutarhakasweille y. m. istutuksille.

  Irtaimistoa myydään hywä höyläyskone y. m.

  Maksuehdot, jotka owat huokeat, ilmoitetaan huutokaupan alussa.

  Kiikala, huhtik. 8 p:nä 1903.

Wararikkopesän toimitsijamiehet:

J. Stenholm.       E. Lemberg.

Irtaimiston huutokauppa Komisuolla (1891)

Aura 10.3.1891

Iltama lukusalin hyväksi (1898)

Turun Lehti 19.2.1898

  — Iltama. Kuwernööri on antanut luwan pitää iltaman Komisuon kylässä Kiikalan pitäjässä sikäläisen lukusalin hywäksi.

Irtaimiston huutokauppa Komisuolla (1900)

Uusi Aura 18.4.1900

Työväentalon vihkiäiset 8.12. (1907)

Sosialisti 5.12.1907

Kiikalasta.

  Pitkään aikaan ei täältä ole näkynyt mitään Sosialistin palstoilla. Naapuripitäjissä luullaan kai, jo että Kiikalan T.-y:s on mennyt kyöpelin wuoren taakse, kun ei mitään ole hiiskuttu. Ei, kuulkaas, täällä on koko syksypuoli wuotta hommattu, ettei ole selkää ojentamaan ehditty, eikä maailmalle tietoa antamaan kuinka hommat eteenpäin menewät. Hissupäissä on waan toimittu. T.-y:n kokouksia on ollut tuon tuostakin, eikä näistäkään noin waan ole hommattu, koska on saatu niin paljon toimeksi, että yhdistyksellä on nyt oma tupa walmistumaisillaan. Ensin ostettiin tilall. R. Tuomiselta Komisuon kylässä sijaitsewa huwila, jossa oli huone mikä juhlasaliksi tulee walmistettawaksi. Tätä kuntoon walmistamassa owat kaikki innokkaimmat jäsenet, parisen wiikkoa olleet kiireenlaisessa työssä. Ja niin on työt eteenpäin menneet, että ensi sunnuntaina jouluk. 8 p:nä pidetään uudessa talossa wihkijäiset ja iltama. Johon tilaisuuteen kehoitetaan koko ympäristön wäestöä kilwalla osaa ottamaan. Tästä lähemmin ilmoitusosastossa.

  Talon perustamishommassa on täälläkin oltu yhdistyksen perustamisesta asti. Ja nyt se toteutettiinkin. Wastapuoluelaisten kuului jo iloiten iwailleenkin, että millä Kiikalan T.-y:s itselleen talon saa. Nyt kun tämä mainittu huoneusto ostettiin, sanoiwat porwarimme ettei sitä saada kuntoon. Korjaus kysyy näet suurta kustannusta. Mutta nyt kun owat nähneet, että huone walmistuu, niin kuuluu waan kihinää, ei ääntä ensinkään.

  Tästäkin näkyy että yhteenliittyminen on todellakin woimaa, jolla woi waikka mitä aikaan saada.

  Samalla kehoitetaan koko pitäjän torpparia ja mäkitupalaisia saapumaan yhdistyksen talolle, 3:tena atwenttisunnuntaina 15 p. t. k. siellä pidettäwään torpparikokoukseen. Jossa tulee walittawaksi m. m. edustaja koko maata käsittäwään Tampereen torpparikokoukseen.

Hessu.    

 

Opettaja Luukko ja palvelustyttö (1910)

Sosialisti 26.11.1910

Hämeen voima 29.11.1910

Työläinen 30.11.1910

Raivaaja 30.11.1910

  --  Suomettarelainen opettaja palvelustytön tappohommissa. Tällainen ennenkuulumaton tapaus sattui Kiikalan Komisuon kansakoululla tk. 19 pnä klo 6 ip, Kun koulun wiime wuotinen palwelustyttö käwi isänsä ja todistajan kanssa waatimassa palkkaansa, josta osa oli jäänyt maksamatta.

  Tyttö puhui asiansa, waatien palkkaansa. Opettaja käweltyään ensin huoneesta huoneeseen, ja sanomatta sanaakaan, ampui tyttöä kohden laukauksen rewolweristaan. Edellämainitut, jotka seisoiwat owensuussa rinnakkain, joutuiwat kaikki siten hengenwaaraan. Kaikeksi onneksi sattui kuula kuitenkin menemään muuriin tytön pään yläpuolelle.

  Tytön täytyi wiime kesän aikana jo tulla pois palweluspaikastaan mainitulta koululta, kun opettaja Luukko aikoi hänen kanssaan harrastaa siweettömyyttä. Kun asia tuli ilmi, peloitteli opettaja tyttöä, wäittäen hänen sen ilmi-antaneen. Tyttö ei luonnollisestikaan enää uskaltanut eteenpäin koululla olla. Wiimemainitulla tawalla pani opettaja nyt kostonsa täytäntöön.

  Paikkakunnan muutamat talon isännät owat kowasti huolissaan asian johdosta. Melkein wäkipakolla koettawat saada asianomaisia sopimaan.

  Pelkääwät kai menettäwänsä paikkakuntansa innokkaimman suomettarelaisen, jos asia tulee oikeuden ratkaistawaksi.

  Tällainen on meidän nykyaikainen yhteiskuntamme lausuu "Sosialisti", joka jutun kertoo. Lasten opettajan ja kaswattajain joukossa on tuollaisia julmureita, ja murhayrityksen tekijöitä.  --  Asian johdosta pitää Kiskon piirin nimismies poliisitutkinnon.

Sosialidemokraatti 29.11.1910

Vapaa Sana 30.11.1910

  -- Järwisen Joosuan siweellisestä leiristä. Wiime kesänä poistui eräs palwelustyttö kansakoulunopettaja Luukon luota Kiikalassa sentähden, että tämä hurskas suometarlainen opettaja tahtoi tyttöä kanssaan sukupuoliyhteyteen. Opettaja ei tytölle maksanut edes hänelle kuuluwaa palkkaa.

  T. k. 19 p:nä meni tyttö isänsä ja erään todistajan kanssa hakemaan opettajalta palkkaansa, mutta palkan sijasta opettaja ampui häntä kohden rewolwerilla kuitenkaan osaamatta.

  Paikkakunnan suometarlaiset owat jutun takia kowasti peloissaan kun pelkääwät menettäwänsä hywän puoluepomonsa. Owat käyneet tytön luona kehoittamassa häntä sopimaan opettajan kanssa.

  Hieno juttu sekin! Ja niitä tapahtuu porwaripiireissä tuhkatiheään.

Kansakoulu avattiin Kiikalassa 14.9. (1883)

Uusi Suometar 23.2.1883

Wirka haettawana.

  Kansakoulun opettajan wirka Kiikalan pitäjässä julistetaan täten halullisten haettawaksi ennen Toukokuun 1:stä päiwää johtokunnan tykönä mainitussa pitäjässä. Palkkaehdot, paitsi waltioapua ja tarpeellisia huoneita, owat kunnalta noin 300 markkaa rahaa, 5 tynnyriä rukiita, wähän wiljelymaata, 18 Leiw. heiniä, lehmän laidun ja polttopuut. Wirkaan astutaan ensi syyslukukauden alussa. Kiikala Helmikuun 20 p:nä 1883.                Johtokunta.

Osote: Salo ja Kiikala.

Uusi Suometar 1.6.1883

  -- Opettajaksi ylhäisempään kansakouluun Kiikalassa on Halikon kansakoulun-opettaja P. J. Julkunen walittu kuuden hakijan joukosta, kertoo "Aura".

Uusi Suometar 21.9.1883

  -- Uusi ylhäisempi kansakoulu Kiikalassa awattiin juhlallisesti waikutukseensa tämän kuun 14 päiwänä. Kuntalaisia oli tilaisuutta warten koristettuun awaraan kouluhuoneeseen kokoontunut kosolta. Oppilaita kirjoitettiin kouluun kohta 26, enemmän tulee wielä. Muhkeat, tarkoituksen mukaiset koulurakennukset, hywät koulu- ja työ-kapineet, siewä urkuharmonio ja hywällä aistilla walittu kaunis koulun-asema kiittäwät kiikalaisia heidän uhrauksistansa.

Runsaasti käärmeitä Komisuolla (1891)

Aura 5.5.1891

- Käärmeitä kosolta. Kiikalassa Komisuon kylän Aliperheen rustitilan metsässä noin kilometrin päässä sanotulta tilalta ja puolen kilometrin metsän rinteisistä torpista oli arwattawasti sen paikkakunnan käärmeillä talwisuojansa, koska suon laitaan juoksewasta nummen äyräästä kohosi heitä runsaasti, kun miehet oliwat metsätyössä w. k. 14 p. eli suwipäiwänä. Yksi miehistä löi kirweensä lahokantoon, niin sen juuresta luikersi kaksi käärmettä ja samoin kahtena seuraawana päiwänä. Ruwettiin lapioilla koettelemaan, onko moisia eläwiä enempi. Kaiwettiin nummea metrin sywälle, niin siellä oli ulos saapumatta wielä 14, ja wielä joku päiwä myöhemmin 4. Siis yhteensä 24 käärmettä oli siinä paikassa, ja suurenlaisia, enempi osa 9--3 desimetrin mittaisia.