Hukkumisonnettomuus (1907)

Kansan Lehti 18.7.1907

Wiime sunnuntaina noin klo 2 tienoissa meniwät muutamat Peltolan kylän nuorukaiset Kiikalassa uimaan kylän syrjässä olewaan Palmutjärween. Yhtäkkiä, kun oli päästy tuskin kymmentä syltä pois rannasta, alkoi eräs towereista 17-wuotias Werner Löfman huutaa apua ja painua weden alle. Toiset riensiwät apuun, ja oli eräs jo saanut hukkuwan harteista kiinni, mutta ei woinut kuitenkaan laahata häntä rantaan. 3 kertaa kuuluu onneton tulleen weden pinnalle, mutta kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, etteiwät towerit ehtineet saada rannalla olewaa ruuhta awuksi ja uimataidossa lienewät kaikki olleet heikonpuoleisia. Wasta neljän tunnin kuluttua löydettiin ruumis järwen pohjasta, ja silloin oliwat kaikki wirwottamisyritykset jo turhat. Luultawastikin oli jokin äkkinäinen taudin kohtaus aiheuttanut hukkumisen, sillä wainaja kuuluu olleen uimataitoinen, waikkakin huono uimari.

 

Hukkumisonnettomuus (1909)

Turun Sanomat 11.8.1909

 Kaksi henkeä hukkunut Kiikalassa.

   Wiime perjantaina t. k. 6 p. oli kaksi miestä, toinen n. 16 wuoden ikäinen nuorukainen Lahja Sjöberg Nummen pitäjästä ja toinen n. 30 w. ikäinen mieshenkilö, jonka nimeä emme wielä ole onnistuneet tietoomme saamaan, lähteneet ongelle erääseen pieneen metsälampeen n. s. Naarjärwelle Kiikalassa. Oliwat tehneet puupölkyistä lauttapahasen ja sillä meloneet selälle onkimaan. Sen enempää ei heidän puuhistaan tiedetä, mutta kun miehiä ruwettiin kaipaamaan, mentiin lammelle katsomaan ja kun lautta nähtiin paikoillaan keskellä lampea, alettiin epäillä hukkumistapausta ja ruwettiin naaraamaan. Silloin löydettiinkin miesten ruumiit lammen pohjasta. Hukkumistapaus on sitäkin ihmeellisempi, kun nuorempi miehistä oli hywä uimari. Ehkä tapaturma on tapahtunut niin, että uimataitoinen, joka toisinaan sai pyörrytyskohtauksia, oli nytkin saanut sellaisen ja pudonnut weteen ja kun wanhempi oli koettanut häntä pelastaa, oli hänkin hukkunut.

Surmatyö Johannislundissa (1892)

Turun Lehti 26.7.1892

  - Wiinan tuhotöitä. Wiime kesäkuun 19 p:nä syttyi Johannislundin lasitehtaalla Kiikalan pitäjässä tappelu torpparinpojan Frans Wallden'in ja renki Oskar Smedberg'in wälillä ja päättyi se niin, että jälkimäinen kiukussaan tappiostaan löi edellistä kirweellä päähän, jonka johdosta Frans Wallden kuoli t. k. 21 p:nä. Molemmat oliwat tappelutilaisuudessa olleet juowuksissa. Oskar Smedberg on wangittu.

(Aura.)

Wäinö Sola esiintyy Kiikalassa (1909)

 Helsingin Sanomat 30.6.1909

  -- Laulaja Wäinö Sola antaa pyynnöstä läheisessä tulewaisuudessa sarjan kirkkolaulajaisia Kiikalan, Suomusjärwen, Kiskon y. m. pitäjien kirkoissa. Nämä erittäin arwokkaat tilaisuudet eiwät tarwitse suosittelua, sillä siksi tunnettu ja tunnustettu on jo hra Sola taiteilijana.

Salon Sanomat 16.7.1909

Konsertin

antaa laulaja Wäinö Sola Kiikalan kirkossa hra K. W. Runolinnan suosiollisella awulla ensi sunnuntaina t. k. 18 pnä heti kirkonmenojen päätyttyä. Pääsylippuja a 50 piä ja 1 mk saadaan kirkon owelta. Yleisö ymmärtää kehottamattakin saapua näin harwinaiseen ja arwokkaaseen taidetilaisuuteen.

Kadonnut tamma (1891)

Aura 16.8.1891

Kadonnut.

Tämän kuun 5 p:nä katosi laitumelta musewan ruuni tammahewonen, jolla oli musta häntä ja wasemmalle kaatuwa harja sekä muutamia walkoisia pilkkuja silojen paikassa. Joka tästä tietää, ilmoittakoon palkintoa wastaan torppari W. Ilolle Kiikalan pitäjän Raswalan kylässä.

Sydenpolttajan kuolema (1877)

Morgonbladet 19.4.1877

Suomen Wirallinen Lehti 21.4.1877

   -- Kuollut sysihautaan. Å. P. kertoo Suomusjärweltä: Yöllä wasten 30 p:ää maaliskuuta istui tämän kappelin Mannin talon isäntä Dominikus Erikinpoika mökissä sysihautansa wieressä metsässä, jolloin hän äkisti kuuli sysihaudasta omituista suhisewaa ääntä, joka saattoi hänet menemään ulos katsomaan palawaa sysihautaa, jonka wiereen hän oli jättänyt sydenpolttajaksi loismiehen Antti Hermanin Yltäkylästä Kiikalasta. Tätä ei ollutkaan nähtäwissä ja luultawaa on että hän oli pudonnut palawaan sysihautaan ja kokonaan hänet tuli ahmustanut.

Hevospäivät Johannislundissa (1908)

Turun Sanomat 20.6.1908
Helsingin Sanomat 24.6.1908

Turun Sanomat 5.7.1908

Hewospäiwät Kiikalassa.

  Wiime sunnuntaina ja maanantaina wietettiin Johannislundin lasitehtaalla oikeita hewospäiwiä. Sunnuntaina oli arpajaiset hewosystäwäinseuran hywäksi, jolloin arwat tekiwät hywin kauppansa ja lienee puhdas woitto noin 1000 mk. Illalla tanssittiin sydämen pohjasta sekä tanssilawalla että nurmella. Soittoa esitti tunnetut soittotaiteilijat kaksoisweljekset Roos, joiden wiulu ja hanuri kuului hywin sointuwan. Hewospäiwien warsinainen wirallinen ohjelma alkoi maanantaina klo 9, jolloin Kiikalan wasta perustetulla kesäradalla toimeenpantiin ensimäiset rawikilpailut.

  Kiikalan kesärata, ensimäinen laatuaan Länsi-Suomessa, sijaitsee noin 2 km. Johannislundin lasitehtaalta. Rata-alueen on tehtailija Herman Silwen lahjoittanut Kiikalan hewosystäwäin-seuralle, josta hänelle kiitos kaikilta hewosystäwiltä. Rata, joka on laitettu kuiwalle hiekkanummelle on, muutamia nousu- ja laskupaikkoja lukuunottamatta, hywin sopiwa tarkotukseensa. Tälläkerralla oli se ymmärrettäwästi pehmeä, joten mainittawimpia tuloksia ei woitu saawuttaa, pienemmällä korjuulla ja tasotuksella saadaan siitä kuitenkin tulewaisuudessa kunnollinen kesärata. Kilpa-ajojen päätyttyä siirryttiin tehtaalle, jonka alueelle hewosnäyttely oli järjestetty. Hewosia oli näytteille tuotu 47, joista wanhemmat tammat ansaitsewat mainita, niistä oliwat Silwenin Runna ja Rappo, Ilanderin Lempi ja Sarjakosken Sulo wankkoja, kookkaita ja tyypillisiä siitoseläimiä. Wanhemmista oriista oli hewosystäwäinseuran omistama Lexin jälkeläinen Poika näyttelyn paras ori.

  Palkinnoita jaettiin seuraawasti:

 [ravikilpailun ja näyttelyn palkitut luettavissa kuvasta]

  Palkintotuomareina toimiwat Wars.-Suomen hewossiitosliiton konsulentti Onni Schärlund, eläinlääkäri H. G. Jääskeläinen ja nimismies U. Lindbom.

  Paitsi kilparata aluetta, jonka herra Silwen on lahjottanut hewosystäwäinseuralle, on hän harwinais. innolla, uhraawaisuudella ja harrastuksella ottanut osaa ja kannattanut paikkakuntansa hewosjalostuspyrinnöitä -- ja toiwomme sentähden hänelle jatkuwaa innostusta ja menestystä Kiikalan ja sen ympäristön hewoskaswatuksen- ja hoidon edistämisessä.