Talvinen ruokavaras (1901)

Länsisuomen Työmies 3.1.1901

  Warkaankin toimeentulo on talwella waikeampi. Kiikalan pitäjässä Kiwilä nimisessä torpassa kuleskeli kaiken syksyä öiseen aikaan muuan tuntematon wieras porstuassa olewasta kaapista ruokailemassa ja pisteli poskiinsa milloin lihaa, milloin makkaraa ja milloin mitäkin. Ottipa wielä toisinaan tyngätkin pois owelta. Owen kautta ei tämä wieras kuitenkaan kulkenut, waan winnin ikkunan kautta. Lumen tultua alettiin pitää silmällä tuon tuntemattoman wieraan jälkiä ja ryhdyttiin toimenpiteisiin sen pyydystämiseksi. Yritys onnistuikin — näätä joutui satimeen ja sai turkillaan maksaa syömänsä lihan ja makkarat.   — Laki on ankara.

Tasa-arvoisuutta kiikalalaisittain (1910)

Uusi Aura 18.1.1910

  — Se tasa-arwoisuuden periaate naisten ja miesten suhteen, jota jo wuosia on saarnattu, alkaa wihdoin ruweta käytännössä toteutumaan Kiikalan Raswalan torpparikulmalla. Oli siellä kerran ylen tawalliset tupatanssit erään torpan tyttären touhusta, jonne myöskin jokunen oli wiitsinyt waiwata itsensä. Mutta luultawasti oliwat kyläin poikaset katsoneet ylen tämän arwokkaan tilaisuuden ja koko wierasjoukko oli sentähden kaikki samaa maata kuin maalarin housut. Tämä kai harmistutti neitiläitä ja pian alkoi impien sydän sappea syytää toisilleen, kunnes syntyikin oikein miehekäs rytäkkä jossa  ei suinkaan kirojakaan säästetty. Olipa eräs Perttelin puolelta olewa tyttö puukollakin uhannut. Tässä menee raakuus, hywät hulikaanitytöt, niin pitkälle ettei sitä siedä teidän hienot lakkinne. Sietäisi kaunistaa wähäsen sydäntäkin, jotta kaswaisi ylewämpi, jalompi ihminen, ettei niin alhainen raakuus saisi seudun mainetta tahrata, sanoo kirjeenwaihtajamme.

Toijan Ilves myyty kiikalalaiselle (1898)

Uusi Aura 15.1.1898

  — Myyty maatila. Kiskon pitäjän Toijan kylässä olewan Ilwes-nimisen maatilan on sen omistaja tilallinen Erik Johan Wiman myynyt eräälle maanwiljelijälle Kiikalan pitäjästä. Kauppahinta lienee ollut noin 11,000 mk. ja eläke.

Osuusmeijerin alimeijerskan toimi (1904)

Uusi Suometar 5.1.1904

Kvartsilouhimo uudelleen käyttöön (1911)

Aamulehti 20.12.1911

   — Unohtunut kwartsilouhimo Kiikalassa uudelleen käytäntöön. Kiikalan lasitehtaan omistaja, tehtailija H. Silwen, on pannut uudelleen käytäntöön Kiikalan Röysän kylässä olewan wanhan kwartsilouhimon, joka wiime wuosikymmenien aikana oli joutunut wallan unohduksiin, kunnes hra Silwen wanhoista geologisista kartoista sai louhimosta selon.

   Louhimoa paraikaa puhdistetaan ja on siitä jo hiukan louhittukin. Kwartsi on laadultaan mitä parhainta ja lumiwalkoista.

  Noin 50—60 wuotta sitten, kun louhimossa työskenneltiin, kuuluu siitä saatu kwartsi käytetyn ikkunalasin walmistukseen. Ja myöskin nyt käytetään louhimosta saatua kwartsia lasinwalmistukseen Kiikalan lasitehtaalla.              —  Tur. San.

Kansakoulun jatkokurssi (1903)

Uusi Suometar 12.12.1903

  — Kansakoulun jatkokurssit alkoiwat t. k. 1 p. Kiikalan Komisuon kansakoululla. Oppilaita on 37, joista m. m. 4 on jo niin paljon tämän maailman tuulia tunnustellut, että päälaki on alkanut kumottaa. Waikkapa hiukset eiwät olekaan heidän päistään wielä wanhuuden tähden häwinneet, osottaa tuo merkki sittenkin, että he owat käsittäneet: "Oppia ikä kaikki."  Mainitut kurssit owat muuten ensimmäiset Kiikalassa ja kestäwät ne wähintään 150 tuntia. Opetus on osanottajille maksuton.

Uusi Suometar 30.12.1903

  — Jatkokurssit on pannut toimeen Kiikalan Komisuon kansakoululla k:opettaja J. Luukko. Osanottajia on wähän waille puolisataa. Opetusta annetaan kolmasti wiikossa.

Potkukelkkavarkaus (1907)

Sosialisti 15.12.1907