Ilmoitus - A. Juselius (1905)

Uusi Aura 15.12.1905

 

SDP:n vaalityötä Kiikalassa 2 (1906)

Sosialisti 09.12.1906

  Yllytysmatkoiltani.

  Kiikalassa oli marrask. 14 p:nä kokous Kärkelän äänestysalueella. Täällä peruutettiin sosialidemokratinen aluejärjestö ja walittiin aluetoimikunta. 15 p:nä pidettiin kokous Kirkonkylässä kirkon wartija Fallströmin tuwassa. Tässä kokouksessa kääntyi useita sieluja sosialidemokratiksi. Toweri Fallströmistä en malta olla mainitsematta, että hän, waikka on jo lähes 70 wuotias ja kuuluu papilliseen sukuun -- hänen sukulaisiaan on useita pappina, tuomiorowastina y. m. -- on siltä reipas ja toimiwa sosialidemokrati. Kysymykseeni, eikö hänen läheisin esimiehensä, Kiikalan kirkkoherra, toru häntä puoluetoimintansa wuoksi, wastasihän, ettei se kirkkoherra puutu koskaan puolueasioihin. Jos paikkakunnalla olisi sosialidemokratinen nuorisoliitto, liittyisi pappilan nuori herraswäki luultawasti siihen; oliwat kesällä aikomuksessa liittyä jo siihen wanhain työwäenyhdistykseenkin, waan eräs silloin Kiikalassa ollut Forssalainen sosialisti sai heidät siitä peräytymään, selittämällä julkisessa puheessaan, että pappien pojat kouluaikoinaan eleiliwät niin epäsiweellisesti, ettei siihen säätyyn kuuluwain sowi liittyä työwäenyhdistykseen. Puhuja parka ei liene tiennyt sosialidemokratiasta edes sitä, että se ottaa ihmiset semmoisenaan, asettamatta heille personallisia enkelisyyswaatimuksia, puhumattakaan siitä, että hylkisi toisia toisten elintapojen tähden. Sosialidemokratian woittokulku ei tosin kaipaa herraskaisen koulunuorison myötäwaikutusta, mutta wäärin on kieltää osanotto niiltä, jotka sitä haluawat, ensinkään sillä perusteella, ettei sen nuorison elämä ole yleensä sopisoinnussa siweellisten elämän waatimusten kanssa. Kiikalan työwaenyhdistys on niin luokkatietoisista jäsenistä kokoonsaatu, ettei, pappilan poikain ja tyttärien mukana oliemisesta olisi mitään wahingon pelkoa. -- 19 p:nä oli kokous Kruusilan kylässä Aron talossa. Tässä kokouksessa hermostuiwat talolliset puheestani niin, etteiwät woineet sallia rauhaa päästäkseni sen loppuun.

  Huomautukseeni, että minulla on ensin puhewuoro, sitte saawat he, wastasiwat että heillä "on oikeus tässä tuwassa puhua koska he tahtowat". Kun monen miehen yhtäoikeus puhumisesta ei olisi tolkkua tullut, täytyi minun lopettaa kesken. Nyrkit puserruksissa, herjauksia ja hullun kysymyksiä suustansa syytäen piirittiwät isäntämiehet minun aiwan ahdinkoon. Pääsin kuitenkin pujahtamaan käsistään ennenkuin ennättiwät minuun kajota.

[raportti jatkui Suomusjärveltä, Kiskosta ja Perniöstä]

S. H.   

SDP:n vaalityötä Kiikalassa 1 (1906)

Sosialisti 14.11.1906

Yllytysmatkoiltani.

  Kiikalan pitäjä sijaitsee Turun läänin eteläisen waalipiirin koillisessa kulmassa, Hämeen ja Uudenmaan läänien rajoilla. Eristettynä, syrjässä suuremmista liikekeskustoista, näyttää kansa eläwän omaa itsenäistä elämäänsä. Yleissilmäyksen paikkakuntaan luodessaan huomaa sentään heti, että kapitalismi on siihen leimansa painanut yksityisen maanomistuksen muodossa. Talot owat komeasti rakennettuja torppien ja mäkitupien rinnalle, joista useat jo ulkonäöltään owat mitä kurjimpia hökkeleitä. Niissä ne asuwat raatajaraukat, paikkakunnan rikkauden luoja. Torppareista owat useammat ilman mitään kontrahtia, joten he owat täydellisesti isäntäin mieliwallan alaisina.

  On siellä kuitenkin työwäenyhdistyskin, joka oli toiminut t. k. ensimäisellä wiikolla kokoustilaisuuksia pitäjän eri kulmille. Näissä kokouksissa piti esitelmiä sos. dem. puolueen waaliohjelmasta allekirjoittanut piiritoimikunnan lähettämänä ja Kiikalan työwäenyhdistyksen pyynnöstä ja kustannuksella. Yhdistyksellä oli iltama t. k. 4 pnä Kirkonkylässä. Rahallista tuloa oli siitä sen werran, että yhdistys nyt woi paremmin suorittaa juoksewia asioitaan kuin tähän asti.

  Maanantaina, t. k. 5 pnä, puhuin Kruuselan kylässä eräässä torpassa noin parille sadalle hengelle. Eräs suomettarelainen talon isäntä Rusko, joka oli käynyt puolueensa kokouksessa Helsingissä ja sieltä tuonut mukanaan suomettarelaista pyhää henkeä, wähän tahtoi häiritä puhettani ja kokousta. Työwäenyhdistys kuitenkin perustettiin, jäseneksi kirjottautui alkawaan yhdistykseen 40 henkeä. Tiistaina, t. k. 6 pnä, piti olla kokous Hirwelän kylässä, josta myöskin oli edellepäin ilmotettu. Paikalle saawuttuani ei kokouksesta tietty mitään syystä, että henkilö, jolle asiasta oli ilmoitettu, peläten isäntämiehiä, ei ollut hankkinut kokoushuonetta eikä niinmuodoin myöskään siitä ilmoittanut kellekään. Satuin menemään erään räätäli Kanerwon luo, jossa sattumalta oli 3 torpanmiestä naapurista. Kirjotettiin kiireesti ilmotuslappuja, minä läksin niitä naulaamaan maantien warrelle, toiset läksiwät kiertämään torpissa ja kahden tunnin kuluttua oli yli 50 hengen kuulemassa esitelmääni. Kirjallisuus käwi hywin kaupaksi, muutamia sosialistia tilattiin myöskin. Yllyttäjällemme Heikkilälle päätettiin hankkia kokoushuone, kun hän wiikon päästä saapuu paikkakunnalle, ja siitä edeltäpäin antaa tietoa.

  7 kilometriä muista ihmisasunnoista, metsänkorwessa on Johan Neslundin lasitehdas. Siellä on jo yhdistys, tosin noin neljän kuukauden wanha, mutta sentään siksi edistynyt, että siinä on kaikki tehtaan työmiehet jäseninä sekä heidän waimonsa. Siellä puhuin waaliohjelmastamme keskiwiikkona 7 pnä. Kuulijoita taisi olla yhtä monta kuin tehtaalla on asukkaita, paitsi tehtaan omistaja. Hänen rouwansakin oli mukana. Puolueemme periaatteista siellä oltiin jotakuinkin selwillä.

  Torstaina, t. k. 8 pnä, wiimeisenä iltana Kiikalan matkallani puhuin kirkonwartija Dahlströmin asunnossa noin 60 henkeä käsittäwälle joukolle. Tämä kokous oli paras kaikista siitä syystä, että suomettarelaisten pääpukari paikkakunnalla, eräs kansakoulunopettaja, saapui kokoukseen porwarillisia wäitöksiään tekemään. Sanoi sos. dem. waaliohjelman olewan pilwentakasia haaweiluja. Sitäwastoin suomettarelaisten torpparilakiehdotus y. m. heidän ohjelmakohtansa kuului olewan muka helpommin saawutettawissa lähemmässä tulewaisuudessa. Paljastin heidän wehkeilynsä ja esitin ihka alastomana heidän ohjelmansa tyhjyyden. Sortaja se on työwäelle kaikessa tapauksessa koko herrasluokka, saman tekewää, jos se sitte on suomalainen, ruotsalainen tai ryssäläinen. Muutettakoon koko kilpailewa, toista painawa järjestelmä yhteiskunnan yhteisen talouden pohjalle. Se, se ainoastaan warmuuden luo työwäen taloudelliseen hywinwointiin.

  Kirjallisuus käwi hywin kaupaksi. Sosialistia tilasiwat 25 ja sille asiamieheksi rupesi pitäjän eri kulmille 4 innokasta miestä.

Jussi Sandholm.   

Merikapteeni Veikko Grönholm kuollut (1903)

Päivälehti 11.12.1903

Työväentalon vihkiäiset 8.12. (1907)

Sosialisti 5.12.1907

Kiikalasta.

  Pitkään aikaan ei täältä ole näkynyt mitään Sosialistin palstoilla. Naapuripitäjissä luullaan kai, jo että Kiikalan T.-y:s on mennyt kyöpelin wuoren taakse, kun ei mitään ole hiiskuttu. Ei, kuulkaas, täällä on koko syksypuoli wuotta hommattu, ettei ole selkää ojentamaan ehditty, eikä maailmalle tietoa antamaan kuinka hommat eteenpäin menewät. Hissupäissä on waan toimittu. T.-y:n kokouksia on ollut tuon tuostakin, eikä näistäkään noin waan ole hommattu, koska on saatu niin paljon toimeksi, että yhdistyksellä on nyt oma tupa walmistumaisillaan. Ensin ostettiin tilall. R. Tuomiselta Komisuon kylässä sijaitsewa huwila, jossa oli huone mikä juhlasaliksi tulee walmistettawaksi. Tätä kuntoon walmistamassa owat kaikki innokkaimmat jäsenet, parisen wiikkoa olleet kiireenlaisessa työssä. Ja niin on työt eteenpäin menneet, että ensi sunnuntaina jouluk. 8 p:nä pidetään uudessa talossa wihkijäiset ja iltama. Johon tilaisuuteen kehoitetaan koko ympäristön wäestöä kilwalla osaa ottamaan. Tästä lähemmin ilmoitusosastossa.

  Talon perustamishommassa on täälläkin oltu yhdistyksen perustamisesta asti. Ja nyt se toteutettiinkin. Wastapuoluelaisten kuului jo iloiten iwailleenkin, että millä Kiikalan T.-y:s itselleen talon saa. Nyt kun tämä mainittu huoneusto ostettiin, sanoiwat porwarimme ettei sitä saada kuntoon. Korjaus kysyy näet suurta kustannusta. Mutta nyt kun owat nähneet, että huone walmistuu, niin kuuluu waan kihinää, ei ääntä ensinkään.

  Tästäkin näkyy että yhteenliittyminen on todellakin woimaa, jolla woi waikka mitä aikaan saada.

  Samalla kehoitetaan koko pitäjän torpparia ja mäkitupalaisia saapumaan yhdistyksen talolle, 3:tena atwenttisunnuntaina 15 p. t. k. siellä pidettäwään torpparikokoukseen. Jossa tulee walittawaksi m. m. edustaja koko maata käsittäwään Tampereen torpparikokoukseen.

Hessu.    

 

Ilmoitus: K. Timonen (1910)

Uusi Aura 06.11.1910

Opettaja Luukko ja palvelustyttö (1910)

Sosialisti 26.11.1910

Hämeen voima 29.11.1910

Työläinen 30.11.1910

Raivaaja 30.11.1910

  --  Suomettarelainen opettaja palvelustytön tappohommissa. Tällainen ennenkuulumaton tapaus sattui Kiikalan Komisuon kansakoululla tk. 19 pnä klo 6 ip, Kun koulun wiime wuotinen palwelustyttö käwi isänsä ja todistajan kanssa waatimassa palkkaansa, josta osa oli jäänyt maksamatta.

  Tyttö puhui asiansa, waatien palkkaansa. Opettaja käweltyään ensin huoneesta huoneeseen, ja sanomatta sanaakaan, ampui tyttöä kohden laukauksen rewolweristaan. Edellämainitut, jotka seisoiwat owensuussa rinnakkain, joutuiwat kaikki siten hengenwaaraan. Kaikeksi onneksi sattui kuula kuitenkin menemään muuriin tytön pään yläpuolelle.

  Tytön täytyi wiime kesän aikana jo tulla pois palweluspaikastaan mainitulta koululta, kun opettaja Luukko aikoi hänen kanssaan harrastaa siweettömyyttä. Kun asia tuli ilmi, peloitteli opettaja tyttöä, wäittäen hänen sen ilmi-antaneen. Tyttö ei luonnollisestikaan enää uskaltanut eteenpäin koululla olla. Wiimemainitulla tawalla pani opettaja nyt kostonsa täytäntöön.

  Paikkakunnan muutamat talon isännät owat kowasti huolissaan asian johdosta. Melkein wäkipakolla koettawat saada asianomaisia sopimaan.

  Pelkääwät kai menettäwänsä paikkakuntansa innokkaimman suomettarelaisen, jos asia tulee oikeuden ratkaistawaksi.

  Tällainen on meidän nykyaikainen yhteiskuntamme lausuu "Sosialisti", joka jutun kertoo. Lasten opettajan ja kaswattajain joukossa on tuollaisia julmureita, ja murhayrityksen tekijöitä.  --  Asian johdosta pitää Kiskon piirin nimismies poliisitutkinnon.

Sosialidemokraatti 29.11.1910

Vapaa Sana 30.11.1910

  -- Järwisen Joosuan siweellisestä leiristä. Wiime kesänä poistui eräs palwelustyttö kansakoulunopettaja Luukon luota Kiikalassa sentähden, että tämä hurskas suometarlainen opettaja tahtoi tyttöä kanssaan sukupuoliyhteyteen. Opettaja ei tytölle maksanut edes hänelle kuuluwaa palkkaa.

  T. k. 19 p:nä meni tyttö isänsä ja erään todistajan kanssa hakemaan opettajalta palkkaansa, mutta palkan sijasta opettaja ampui häntä kohden rewolwerilla kuitenkaan osaamatta.

  Paikkakunnan suometarlaiset owat jutun takia kowasti peloissaan kun pelkääwät menettäwänsä hywän puoluepomonsa. Owat käyneet tytön luona kehoittamassa häntä sopimaan opettajan kanssa.

  Hieno juttu sekin! Ja niitä tapahtuu porwaripiireissä tuhkatiheään.