25.2.2012

Ateria äänestä (1907)



[ Pippuria ja sinappia! ]

Ehtoollisaterian
on eräs Kiikalan isäntä luwannut jokaiselle, joka äänestää suometarlaista ensi waaleissa eduskuntaan. Jos hän luulee rokkakupilla ostawansa työläisten erikoisoikeuden, on hän sangen suuresti erehtynyt. Kaikki eiwät sentään ole heikäläisten kaltaisia. Näyttäkää Kiikalan työläiset sille herralle, että kyllä siinä parempia keinoja tarwitaan, jos aijotaan itsetietoisia nenästä wetää ja wiekää kiusallakin oma miehenne eduskuntaan.

21.2.2012

Nuorsuomalaisten kokous 15.2. (1907)


[Maaseutukirjeitä.]
Kiikala.
  Kuten kaikkialla maassamme on Kiikalassakin kulkenut agitaattoreita, suomettarelaisia ja sosialisteja jo pitkät ajat, mutta wasta wiime perjantaina helmikuun 15 pnä pidettiin täällä ensimäinen nuorsuomalaisten kokous Kirkonkylän Sepällä, missä puhujana esiintyi maanwiljelijä W. Palm Sauwosta. Puhuttuaan ensin nuorsuomalaisen puolueen synnystä, sen toiminnasta warhaisempina aikoina, ja erittäinkin sen ponnistuksista sortowuosina, selitti hra Palm nuorsuomalaisen puolueen ohjelmaa. Lopuksi syntyi pieni keskustelu parin sosialistin kanssa, jotka kuitenkin pian tunnustiwat kykenemättömyytensä wäittelemään sellaisen miehen kanssa kuin hra Palm oli, ja useimmat kuulijat lausuiwat hra Palmin puhuneen oikein. --- Käytyään sitten lauwantaina Kiikalan lasitehtaalla, esiintyi hra Palm toistamiseen Kirkonkylässä sunnuntai iltapäiwällä, tällä kertaa Kirjaksen talossa. Kuulijoita oli runsaasti ja näytti yleisö tarkkaawaisesti seuraawan esitystä. Myöhemmin illalla saapui kokoukseen muutamia päihtyneitä tukkityömiehiä, jotka suuriäänisinä wiinapullot kädessä hyökkäsiwät keskelle kokoushuoneen lattiaa ja alkoiwat tapella. Sietäisiwät mokomatkin willit saada ansaitun palkkansa kokoontumiswapauden häiritsemisestä, sillä kokous tietystikin näin ollen oli keskeytettäwä. Seuraawana päiwänä, maanantaina, esiintyi hra Palm Hirwelän Sepällä. Täällä syntyi esitelmän jälkeen pieni wäittely kolmen suomettarelaisen kanssa. Yksi heistä, arwoltaan kansakoulunopettaja, yritti puhua Snellmanista, Yrjö-Koskisesta ja Arwidssonista, mutta pahastui pian, kun tuli puhe kansakoulun opettajain palkoista ja lähti pois. Toinen jälellä jääneistä suomettarelaisista, joka oli käynyt agitaattorikursseilla Helsingissä, rupesi wäittämään, että se on hallitus joka laatii torpparilain, eikä waltiopäiwät. Toinenkin paljasti pian tietämättömyytensä, kun alkoi puhua nuorsuomalaisten ja ruotsalaisten waalilistojen tunnuslauseista sellaisina, kuin hän ne oli nähnyt suomettarelaisten agitaattorien leikkiwaaleissa käyttämissä waalilipuissa. Näitä lippuja oli hän pitänyt niinä samoina, joita maalisk. 15 ja 16 päiwänä käytetään. Kun suomettarelaisilla kaikki fraasit oliwat loppuneet, pyysiwät he saada keskustella Laukon häädöistä. Tarkotuksena oli tässä yhteydessä parjata nuorsuomalaisia, mutta yritys tietystikin epäonnistui. -- Lämpimillä isänmaallisilla puheillaan herätti hra Palm näinä päiwinä suuren osan Kiikalan kansasta wälinpitämättömyyden unesta ja hänen suora ja ystäwällinen käytöksensä sekä selwät, kansanomaiset esitelmänsä hankkiwat hänelle täällä suuren joukon innokkaita kannattajia.
 

17.2.2012

Ida Aalle esitelmöimässä (1907)



Työwäen kokouksia.

  Kiikalassa piti esitelmän t. k. 13 pnä eduskuntaehdokkaamme neiti Ida Aalle. Tilaisuuteen oli saapunut yleisöä runsaasti ja kuunteli se mielihywillään tuota lennokasta puhetta. Eräs suometarlainen koetti kyllä wastustella, mutta ontoksi hawaittiin hänen perustelunsa. -- Kokous kesti puoleen yöhön.
Fariseus.      





16.2.2012

Suomalaisen puolueen kokous 11.2. (1907)

Uusi Aura 14.2.1907

  Suomalaisen puolueen kokous pidettiin maanantaina t. k. 11 pnä Kiikalan kirkonkylässä. Kokouksessa piti ensin yliopp. U. Newalainen esitelmän Suomalaisen puolueen ohjelman tärkeimmistä kohdista, werraten niitä muiden puolueiden wastaawiin ohjelmakohtiin. Naisille puhui rwa A. Eriksson teroittaen heidän mieliinsä äänioikeuden käyttämisen suurta merkitystä. Kun wäliajan jälkeen rwa Eriksson wielä oli selittänyt waalilakia toimeenpantiin hauskat leikkiwaalit. Läsnäolewat sosialistit eiwät esitysten aikana tahtoneet pysyä tarpeeksi hiljaisina, waan yrittiwät kokousta häiritä.



   Suomettarelaisten waalipalkeet oliwat puhaltamassa Kiikalan kunnan huoneella t. k. 11 p. ylioppilas Newalainen oli palkeen painajana ja syötteli woimiensa mukaan kaikellaista pötyä kuulijoilleen. Tietysti koskiwat hyökkäykset sosialidemokratiaa. Leikkiwaalit osottiwat pojan ponnistusten tulokset: sosialidemokratit 23 ääntä, suomettarelaiset 20, perustuslailliset 5.

Raittiusseura Valonsäde II:n kokous (1907)


  -- Kiikalan r.-seuran Walonsäde II:n wuosikokous ja iltama pidettiin Komisuon kansakoulussa sunnuntaina t. k. 20 pnä. Seuran esimieheksi kuluvaksi wuodeksi walittiin kansak. opettaja J. F. Luukko uudelleen. Toimikunnan jäseniksi tuliwat äänestyksen kautta rouwa Suoma Lindberg ja Mimmi Kallankari ja Olga Kiwi, kansak.opettaja E. Raiwo ja talollisenpoika Eelis Jokinen. Seuran edustajiksi Turun raittiuspiirin kokoukseen walittiin rouwa Suoma Lindberg ja opettaja E. Raiwo ja waralle rouwa Betty Luukko. Edustajiksi yleiseen koko maata käsittäwään raittiuden ystäwien wuosikokoukseen Hämeenlinnaan walittiin hra J. Luukko ja waraedustajaksi hra W. Lindberg. Seuran tilientarkastajiksi tuliwat neidit Kirsti Juselius ja Bertta Päiwiö ja waratarkastajiksi Kalle Autio ja Juho Tuominen. Jäsenmaksu päätettiin pysyttää entisellään eli 25 penniä, ettei kenenkään tarwitse korkeita maksuja pelätä seuraan liittyessään.
  Illan kuluessa piti opettaja Luukko raittiuspuheen, jota walaisi kuwain awulla, rouwa Lindberg lausui runon ja hra Lindberg kertoi sadun wiinasta. Wäliajoilla laulettiin yksiäänisesti raittius- ja isänmaallisia lauluja. Lopuksi esitettiin näytelmä "Maisteri kesäwieraana" sekä pidettiin muuan pilapuhe.
  Toiwomme, että nuoriso alkaneen wuoden ajalla innolla ryhtyy raittiusaatetta edelleen paikkakunnalla edistämään ja wanhemmatkin kai ymmärtäwät antaa heidän harrastukselleen tukea ja kannatusta, että yhteisin woimin woitaisiin wäkijuomain tarjoilutapa ainakin yleisistä pidoista ja kesteistä saada poistetuksi. Tähän asti on se -- poikkeuksia lukuunottamatta -- ollut wielä liian yleistä niitä kun on tarjoiltu yksinpä lukusissakin, mikä muualla maassamme lienee ja jo ylen harwinaista.

13.2.2012

Ilmoitus - mylly ja asunto Varesjoelta (1900)



Hywä koti tarjolla.
  Sattuneesta syystä myydään Malénin wesimylly Kiikalan Waresjoella. Mylly on ehdottomasti uusi ja hywässä kunnossa, warustettu 4 kiwiparilla sekä pärehöylällä. Tarpeelliset uudet asuin- ja ulkohuoneet. Mylly sijaitsee erittäin luonnonihanalla paikalla, kauniin lehtipuiston keskellä erään luonnonniityn syrjässä, kauniin ja wesirikkaan Waresjoenkosken warrella. Kaupasta saadaan sopia omistajan kanssa paikalla; maksuehdot erittäin hywät, pieni rahamäärä kaupan päätettyä ja koppusumman täyttämisestä luotettawa takaus. Kauppa on tehtäwä ennen tämän maaliskuun 20 päiwää.
  Kiikala, Waresjoki, maaliskuun 6 p. 1900.
Wilho Malén.          

Riihen palo (1900)



  -- Tulipalo. Tämän wuoden ensimäisen päiwän illalla paloi Kiikalan Kirkonkylässä Sepän tilalla kaksoisriihirakennus. Molemmat riihet oliwat täyteen ahdatut, toinen rukiilla ja toinen kauroilla. Sitäpaitsi paloi kaikki siellä säilytetyt pahnat, akanat ja oljet sekä puimakone y. m. kaluja. Höyrykone saatiin pelastetuksi, se kun oli eri huoneessa luuan wieressä. Kaikki oli wakuutettu kunnan omassa yhtiössä, mutta tawallisuuden mukaan hywin halwasta, joten omistajalle tuli tuntuwa wahinko.

Työtapaturma Johannislundissa (1902)


  -- Tapaturma. Kun työmies Juho Hasselgren Johannislundin lasitehtaalla Kiikalassa tämän kuun 24 päiwänä asetti siellä olewan sirkkelisahan terää kuntoon, niin läksi toisten waromattomuudesta sahan pöytä liikkeelle ja pyörimään ruvennut sahan terä wiilsi Hasselgrenin wasemman käden ranteesta niin pahasti, että koko käsi luultawasti on poikki pantawa. Mies wietiin heti piirilääkärin luo Saloon ja sieltä samaa kyytiä Turkuun. Tehtaan työwäki on wakuutettu tapaturman waralta lasitehtaiden keskinäisessä tapaturmawakuutusyhtiössä.